Veli-Matti Kosonen

Missä on kotimaani?

Äskettäin edesmennyt taiteilija Jukka Virtanen oli sanoituksen mestari. Etenkin käännöstöissään hän ylsi joskus jopa parempaan kuin alkuperäisteksti. Esimerkkinä mainittakoon puolalaisen M. Oginskin säveltämä poloneesi.

Virtasen käännöksessä ”Lähtöhetkellä” tulkitaan Suomesta Ruotsiin paremman elintason perässä muuttaneen miehen tuntoja: Jälleen kerran kesäloma synnyinmaassa on takana ja edessä paluu Tukholmaan. Laiva lähtee Helsingin satamasta mukanaan mies – mutta ei kokonaan:

”Vaan lähtemättä ehkä sielu jää, kun sille on uutta kotimaata mahdotonta löytää.”

Sama pätee myös synnyinmaan sisällä. Olen 20 vuoden ajan tosi hyvin viihtynyt Imatralla, mutta sielussani sykähtää somasti aina kun ajelen pitkin Punkaharjua.

Kerran kesässä käyn myös vanhalla rautatieasemalla ja sen vieressä sijaitsevan synnyinkotini pihalla. Niistä maisemista sieluni ei ole koskaan minnekään muuttanut.

”Elämän tarkoitus on päästä Kotiin”, kiteytti kirjailija-teologi Martti Lindqvist.

Vanhassa virressä on sama ajatus: ”Taivaasta on sukusi, tullut olet taivahasta. Eikö siis tee mielesi jälleen kotimaahasi?”

Tunnetuin tähän aiheeseen liittyvä lienee kirkkoisä Augustinuksen ajatus: Ihmissielu on kaiken mahdollisen maallisen hyvän tavoitettuaankin levoton niin kauan, kunnes se löytää levon uskossa Jumalaan.

Evakkoreissullahan me täällä maailmassa olemme. Toki toivioretkellämme ”maa on niin kaunis”, mutta ”taivasta kohti matka vie”.

Laulujen säkeissä kuvattu kotimatka ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi pelkkään haaveiluun. Jos sydän onkin jo taivaassa, niin maan multaa tulee meidän käsillämme muokata, viljellä ja varjella väliaikaiseksi annettua vuokratonttiamme.

Kun kerran viimeinen lautta irtoaa tämän maan laiturista, kotisatama määräytyy sen mukaan, missä ja kenen seurassa sieluni on mieluiten asustanut maalliset vuotensa. Sydän on sanonut sen, mikä kotimaani on. Aina. Jos se jo nyt on taivas, sitä se ikuisesti on oleva.

Veli-Matti Kosonen

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet