Kansan kanta

Elokuvateatterit kestävät aikaa

Etelä-Karjalan museo

1930–1950-luvut olivat elokuvateattereiden rakentamisen kulta-aikaa. Tätä edustavat Valtakadulla sijaitsevat entiset elokuvateatterit Kino-Aula ja Nuijamies.

Vuonna 1938 valmistui Arvi Niiniluodon piirustusten mukaan Lappeenrannan ensimmäinen oikea elokuvateatteri, Kino-Aula. Se toteutettiin ajan arkkitehtuurilla ja modernilla tekniikalla, joka mahdollisti elokuvien katsomisen siihen erityisesti suunnitellussa ympäristössä. 1930-luvun lopulle tyypillinen kuutiomainen ja detaljeiltaan pelkistetty funkisrakennus oli nykyistä matalampi. Akustiikkaan kiinnitettiin huomiota; seinät verhottiin ja sisätiloissa kulmat pyöristyivät. Aiemmin maalamalla tehdyn valkokankaan tilalle tuli oikea kangas. Elokuvateatterissa oli erikoisuutena myös katsomoparvi. Aulatilan arvokkuutta korostettiin mosaiikkibetonilattian koristeaihein.

Elokuvien suosiosta kertoo myös, että 20 vuotta myöhemmin Kino-Aulan omistajat rakennuttivat viereen uuden, modernimman elokuvateatterin. Nuijamieheksi nimetyn rakennuksen suunnitteli Per Björkvall. Siihen haettiin mallia Tukholman elokuvateattereista. Sisätiloissa kiinnitettiin erityistä huomiota toiminnallisuuteen. Kiinteä sisustus pintamateriaaleineen ja valaisimineen oli kokonaistaideteos. Nuijamiestä pidettiin vuonna 1958 Suomen hienoimpana elokuvateatterina. Se on selvinnyt sekä sisä- että ulkotiloiltaan vähäisin muutoksin.

Television yleistyttyä 1960-luvulla elokuvateattereiden suosio laski. Rakennukset saivat uusia käyttötarkoituksia. Näin kävi myös Kino-Aulalle, kun elokuvateatteritoiminta loppui vuonna 1963. Se muutettiin rullaluisteluradaksi. Samanaikaisesti rakennuksen kadunpuoleista osaa korotettiin. Aula madaltui, kun kolmanteen kerrokseen tuli toimistotiloja. Katsomoparvi muutettiin konehuoneeksi. Kino-aula palautettiin alkuperäiseen käyttöön vuonna 1975 ja se toimi Nuijamiehen kanssa aina vuoteen 2017.

Elokuvateatterirakennusten tämänhetkinen tila on saanut paljon julkisuutta. Vaihe on nähtävä mahdollisuutena. Ne odottavat tyhjin sivuin uuden luvun kirjoittamista. Voisivatko rakennukset edustaa jatkossakin paikallista kulttuuri-identiteettiä?

Kansan kanta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet