Puheenaihe

Ulkomaalaistaustaiset hakeutuvat hoitoon muuta väestöä harvemmin – THL: Luottamuspula yksi esteistä

Kuvituskuva.

Arkisto/ Pirjo Kamppila

Ulkomaalaistaustaiset käyvät oman sairautensa takia lääkärin- tai sairaanhoitajan vastaanotolla muuta väestöä harvemmin, selviää tuoreesta THL:n tutkimuksesta.

Myös työterveyshuollon vastaanotolla käyneiden osuus oli työssäkäyvillä ulkomaalaistaustaisilla selvästi pienempi kuin koko väestössä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio arvelee tiedotteessa, että luottamuspula hoidon saatavuuteen voi olla yksi hoitoon hakeutumisen esteistä.

– Hoidon saatavuuteen luotetaan hieman koko väestöä vähemmän. Toki taustalla voi olla muitakin syitä, kuten asiakasmaksut, tietämättömyys hoitopaikoista, kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta tai pitkät jonot erityisesti peruspalveluihin, Kuusio listaa.

 

Alle puolet ulkomaalaistaustaisista terveyspalvelujen käyttäjistä ilmoitti saaneensa aina yhteyden hoitopaikkaan ja päässeensä tutkimuksiin sujuvasti.

Ongelmia hoitoon pääsyssä oli erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla. Heistä vain alle neljännes oli saanut vastaanottoajan aina ja kolmannes koki päässeensä tutkimuksiin riittävän nopeasti.

 

Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan maista muuttaneiden joukossa raportoitiin muita taustamaaryhmiä ja koko väestöä useammin diabetesta, masennusta ja mielenterveysongelmia. Myös unettomuus ja painajaisunet ovat erityisen yleisiä tässä ryhmässä.

Lisäksi joka viides Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttanut kokee yksinäisyyttä ja jää muuhun väestöön verrattuna useammin vaille läheisten tukea.

– Hoitoon hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa ja peruspalvelujen saatavuutta parantaa. Sairaudet ja sosiaaliset ongelmat tulisi hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin estetään asiakkaan tilan paheneminen ja säästetään palveluiden järjestämisen kustannuksia, Kuusio toteaa.

Muita taustamaaryhmiä olivat Venäjä ja entinen Neuvostoliitto, Viro, muu Afrikka, Aasia, EU, EFTA ja Pohjois-Amerikka sekä muut maat.

 

Hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tärkeät taustatekijät näyttäisivät vaihtelevan syntyperän mukaan, toteaa projektikoordinaattori Anna Seppänen.

– Tällöin kaikilla Suomessa asuvilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus on toistaiseksi laajin kyselytutkimus, joka on kohdennettu koko Suomessa asuvalle ulkomailla syntyneelle ulkomaalaistaustaiselle väestölle.

Tutkimuksessa kerättiin tietoa Suomen ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön eli 18–64 -vuotiaiden hyvinvoinnista, terveydestä, palvelujen käytöstä ja niiden kokemuksista sekä näiden taustatekijöistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat