Paikalliset

Lautashävikki halutaan puolittaa – "Lautashävikki on usein suurta juuri niinä päivinä, kun tarjolla on jotakin herkkuruokaa"

Vaikka lautashävikki ei ole suuren mittaluokan ongelma Imatran kouluissa, se on asia, johon juuri koululaiset itse voivat vaikuttaa. Kuvituskuva.

arkisto / Outi Paappanen

Imatran kouluissa, kuten Lappeenrannassakin, järjestetään loka-marraskuun aikana lautashävikin vähennyskampanja.

Tavoitteena on vähentää hävikki puoleen, joten mistään pikkujutusta ei ole kysymys.

Kampanjan aikana henkilökuntaa seuraa lautashävikin määrää, ja tavoitteena on, että parantuneesta tilanteesta saadaan pysyvä.

 

Saimaan Tukipalvelut Oy:n ruokapalvelujohtaja Elina Särmälä kertoo, että kampanjan tausta on sekä valtakunnallinen että paikallinen.

– Kaikilla elämän osa-alueilla pyritään ympäristömyönteiseen toimintaan ja kestävän kehityksen edistämiseen. Hiilidioksidipäästöissä ruoalla on merkittävä osuus, ja luonnollisesti mietimme, miten voimme paikallisesti asiaan pureutua.

Särmälä myöntää tavoitteen, eli lautashävikin puolittamisen, olevan todella haastava.

– Liian helppo tavoite ei kuitenkaan haasta ja motivoi. Tavoitteen saavuttamisesta palkitaan ja samalla mietitään, kuinka lautashävikin pysyvä vähentäminen otetaan mukaan opetukseen.

Särmälän mielestä lautashävikki ei alueen kouluissa ole ongelmista suurin, mutta se on osa-alue, johon koululaiset itse voivat vaikuttaa.

Helposti ajatellaan, että suurin lautashävikki syntyisi inhokkiruoista, mutta näin ei läheskään aina ole.

– Lautashävikki on usein suurta juuri niinä päivinä, kun tarjolla on jotakin herkkuruokaa. Sitä ahnehditaan lautaselle enemmän kuin jaksetaan syödä.

Lautashävikkiä enemmän ruokaa menee hukkaan muista syistä. Särmälä mainitsee esimerkkinä tiedon puutteen koululaisten normaalista poikkeavista tapahtumista tai kursseista.

Koululaiset eivät siis syystä tai toisesta olekaan ruokailemassa koululla, vaikka ruokapalveluissa niin luullaan.

– Mitä ylemmäs luokka-asteissa mennään, sitä vaikeampaa ruoan menekkiä on ennustaa. Yläkoululaisilla ja lukiolaisilla on hyppytunteja, ja opiskelu ylipäätään liikkuvampaa kuin alemmilla luokka-asteilla.

 

Keväällä ruokalistoja uudistettiin. Ruokalistan kierto muuttui kuudesta viikosta viiteen viikkoon.

– Tähän muutokseen suurin syy oli se, että viiden viikon lista on helpompi suunnitella vaihtelevaksi. Kokonaisuus on toimivampi.

Keväästä lähtien myös vaihtoehtoruoka on ollut tarjolla jokaisena päivänä aikaisemman kolmen päivän sijaan.

Vaihtoehtoruoka on aina kasvisruokaa sekä tyyliltään kansainvälisempää ja modernimpaa kuin toinen vaihtoehto, joka edustaa perinteisempiä suomalaisia ruokalajeja.

Välillä vaihtoehtoruoka on loppunut kesken, ja palautetta on tullut koetun pettymyksen myötä.

– Kestävän kehityksen ja hävikin hallinnan vuoksi olemme linjanneet, että vaihtoehtoruokaa ei toimiteta kouluille lisäsatseja, ellei se lopu aivan alkumetreillä. Toista vaihtoehtoa on kuitenkin tarjolla.

Kevään muutoksissa valokeilaan astui myös peruna. Nykyisellä ruokalistalla on haluttu tuoda aikaisempaa enemmän esille perunaa eri muodoissaan.

Tällä hetkellä listalla on uuniperunoita, keitettyjä perunoita ja perunasosetta.

– Tarkoituksena on nostaa peruna sille kuuluvalle paikalle, korostaa sen arvoa, Särmälä perustelee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kasvisruokaa joka päivä tarjolle lukioihin ja ammattikouluihin – ruokasuosituksessa kiinnitetään huomiota myös ruokahävikkiin10.10.2019 20.54
Imatralainen THRSTY yhteistyöhön Matsmartin kanssa Hävikkiviikolla – "Esimerkiksi 1,5 litrassa omenamehua on 15—20 pelastettua omenaa"12.9.2019 11.46
Hotellit panostavat ympäristöasioihin, mutta esimerkiksi aamiaisella ruokahävikki on valtaisaa – Valtionhotellin johtaja: Monet elävät hotellissa kuin pellossa25.7.2019 06.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat