Puheenaihe

Budjetti puitiin kasaan – "Riihi oli tosiaan verrattain selkeä"

Antti Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti on nyt kasassa.

Arkisto / Johanna Erjonsalo

Suomen valtion ensi vuotta koskeva talousarvio saatiin kasaan eilisessä budjettiriihessä.

– Talouskasvun kannalta tilanne näyttää, jos ei nyt järisyttävän huonolta, niin tummia pilviä on taivaalla, varsinkin globaalissa taloudessa, pääministeri Antti Rinne sanoi.

 

Rinteen mukaan budjetissa päätettiin muun muassa toimenpiteistä, jotka liittyvät investointiasteen nostamiseen. Samalla tehtiin päätöksiä, jotka vaikuttavat pienten ja keskisuurten yritysten halukkuuteen palkata väkeä.

Budjetti toteuttaa myös esimerkiksi hallituksen tavoitteita eriarvoisuuden poistamiseksi.

– Riihi oli tosiaan verrattain selkeä. Haasteellinen tilanne budjetin tekemisessä on se, että maailmantalouden tilanne on tällä hetkellä vaikeasti ennustettavissa, totesi valtiovarainministeri Mika Lintilä.

Rinteen hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020 rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa sekä lisää osaamista ja osallisuutta koko Suomessa.

Perheiden asemaa, perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä parannetaan. Lisäksi hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Aktiivimallin leikkuri poistetaan.

 

Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Hallituksen työllisyystoimilla haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä.

– Työnhakijoiden tilanteet ovat hyvin erilaisia ja siksi uudistamme työnhaun palveluita entistä henkilökohtaisemmiksi. Yhden koon ratkaisu ei sovi kaikille, vaan palvelujen pitää vastata yksilöllisiin tarpeisiin, työministeri Timo Harakka korostaa.

Työllisyyspaketilla palveluita uudistetaan entistä yksilöllisemmiksi. Lisäksi vähennetään työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa ja nopeutetaan ulkomaisen työvoiman rekrytointia.

 

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan hallitusohjelman mukaisesti 60 miljoonalla heti vuodesta 2020 alkaen. Tämän lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan vuonna 2020, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla.

Luonnonsuojelun määrärahoja lisätään ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla, josta osa on pysyviä ja osa kertaluonteisia menoja. Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Hallitusohjelmaan perustuvan vuoden 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa.

Poimintoja budjetista:

  • Byrokraattiseksi koettu palkkatuki uudistetaan ja sen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi.
  • Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien tukemiseksi hallitus käynnistää rekrytointitukikokeilun.
  • Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla.
  • vuosittainen kiintiöpakolaisten määrä nostetaan nykyisestä 750 henkilöstä 850 henkilöön. 
  • Vuonna 2020 kertausharjoituksissa käyvien reserviläisten määrä nousee 1200:lla vuoden 2019 tasosta. Kertausharjoitusmäärien kasvua pyritään jatkamaan myös tulevina vuosina. Budjetti tuo 42 uutta virkaa puolustusvoimiin. Kehyskauden aikana tehdään myös päätökset merkittävistä kalustohankinnoista. Merivoimien Laivue2020-hankkeella sekä ilmavoimien HX-hankkeella korvataan meri- ja ilmavoimien vanhenevaa kalustoa ja varmistetaan puolustuksen suorituskykyä.
  • Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti.
  • Liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen ehdotetaan 4,8 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020.
  • Asunnottomuuden vähentämiseen varataan 3,3 miljoonaa vuosille 2020 ja 2021.
  • Pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.
  • Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.
  • Energiatehokasta asumista edistetään varaamalla erityisesti asuinkerrostalojen energiaremonttien tukemiseen 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonaa vuosina 2020-2022 yhteensä. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että ARA-rahoitteiset talot.
  • Sähköautojen latausinfran lisäämiseen varattu määräraha yli kolminkertaistetaan.
  • Pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotetaan. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat