Puheenaihe

Timo Metsola: Asumistuki nostaa vuokria ja sitä pitää leikata – "Pitää toimia vaiheittain mutta päättäväisesti"

Asuntobisneksellä rikastunut Timo Metsola muistuttaa, että myös onnekkuudella on osansa, kun ihminen nousee menestykseen.

Arkisto / Päivi Tuovinen

Vuokra-asuntoja välittävän Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola sanoo, että viime vuosina rajusti kasvaneet asumistukimenot nostavat vuokria, ja asumistukea pitäisi päättäväisesti leikata.

Metsolan mukaan asumistukimenojen paisuminen on yksi asuntomarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan suurista haasteista, vaikka talouskasvu on viime aikoina hieman tilannetta loiventanut.

Kahteen miljardiin euroon paisuneesta asumistuesta on Metsolan mukaan tullut jopa tärkein syy sille, että asumistukea tarvitaan.

– Asumistuki on siitä ongelmallinen tuki, että se vesittää itse omaa tehoaan. Maksettavan asumistuen kasvu mahdollistaa tietyn suhteellisen osuuden ylittäessään vuokrien nousun, joka puolestaan kasvattaa asumistukea tarvitsevien joukkoa, Metsola arvioi tiedotteessa torstaina.

Metsolan mukaan veronmaksajien kukkarosta maksettava asumistuki hyödyttää eniten asuntosijoittajia.

Sijoittajien piireissä asumistukijärjestelmästä puhutaan jo "omien tuottojen takaajana".

– Yksilötasolla myönnettävä tuki, esimerkiksi harkinnanvarainen toimeentulotuki, voi aidosti auttaa tuensaajaa. Mutta nykyinen massiivinen asumistukijärjestelmä on rakenteeltaan automaatti, joka vuokralaisten maksukykyä kaavamaisesti tukemalla vaikuttaa koko markkinaan ja nostaa vuokria.

Metsolan mukaan suurimmalla osalla tuen saajista asumistuki ei vähennä asumiskustannuksia.

– Asumistuen seurauksena vuokralaiset voivat maksaa korkeampia vuokria halutuilla alueilla, ja hyöty siitä menee valtaosin vuokranantajille.

– On keksitty ikiliikkuja, joka todellisuudessa rahoitetaan veronmaksajien lompakosta.

Metsolan mukaan tilanteen kestämättömyyttä kuvaa se, että peräti 850 000 suomalaista oli viime vuoden lopussa asumistukien piirissä.

– Se on 15 prosenttia väestöstä, kun kaikkiaan vuokralla asuu noin 25 prosenttia väestöstä. Näin suuren joukon tukeminen vesittää koko tuen idean ja vie suurimman osan sen hyödyistä.

Metsola muistuttaa, että markkinataloudessa vuokratasot määräytyvät aina kysynnän, tarjonnan ja vuokralaisten maksukyvyn suhteesta.

– Noin joka viides tietyn alueen vuokralaisista voi saada asumiseensa tukea ilman, että sillä on selvää alueen vuokratasoa nostavaa vaikutusta.

– Jos tuensaajia on enemmän, tukien hyöty alkaa valua vuokriin.

– Nykytilanne, jossa noin 60 prosenttia kaikista vuokra-asunnoissa asuvista on asumistukien piirissä, on johtanut selvään yleisen vuokratason nousuun.

Metsolan mukaan asumistuesta saataisiin enemmän hyötyä, jos tuettavien määrää johdonmukaisesti vähennettäisiin ja tukisummaa supistettaisiin.

– Tämä pitäisi tehdä vaiheittain mutta päättäväisesti, hieman samaan tapaan kuin asuntolainojen verovähennysoikeuden kanssa on toimittu.

Vuokrat jatkoivat nousua

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan huhti–kesäkuussa vuodentakaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Eniten vuokrat kallistuivat pääkaupunkiseudulla ja Turussa, jossa nousua oli 1,5 prosenttia.

Pk-seudun kaupungeista kovin nousu oli Vantaalla, jossa vuokrat kallistuivat 1,7 prosenttia.

Vuokrien kallistuminen on hidastunut viime vuosina, mutta vuoteen 2015 verrattuna nousua on tullut pääkaupunkiseudulla silti 6,0 prosenttia ja muualla maassa 5,0 prosenttia.

Helsingissä keskimääräinen vuokraneliö maksaa uusissa sopimuksissa jo 22,2 euroa, Tampereella 15,4 euroa ja Turussa 14,7 euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Asumistukien määrä hyppäsi 2,1 miljardiin euroon viime vuonna – näin moni suomalainen saa tukea asumiseen28.2.2019 18.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat