Paikalliset

Imatran Rautatehtaan Martat täyttää jo 74 vuotta – martoissa ei kysellä, kuka olet tai mitä teet

Kuvassa Imatran Rautatehtaan Marttoja: Raili Häsä (vas.), Terttu Silvennoinen, Pirkko Mölsä, Liisi Rautio, Tarja Miettinen, Kertto Kotro, Arja Schadewitz. Tuula Rautio, Raila Nevalainen, Annele Narsakka ja Raili Pirhonen.

Kari Martiala

Tänä vuonna 120 vuotta täyttävään Marttajärjestöön kuuluu 14 Marttapiiriä ja yli 1200 yhdistystä.

Näistä yhdistyksistä Imatralla toimii yhdeksän, ja osa yhdistyksistä on yhdistänyt voimansa perustamalla yhteisen ”paikallisliiton”: Yhdessä ollaan vahvempia.

– Järjestämme yhdessä muun muassa talkoomuonituksia ja retkiä. Olemme kiertäneet Suomea ja vierailleet Virossa ja Norjassa, Imatran Rautatehtaan Marttojen tiedotusvastaava Annele Narsakka kertoo.

Rautatehtaan Martat täyttää tänä vuonna 74 vuotta ja nimensä mukaisesti se perustettiin Imatralla toimivan Vuoksenniskan rautatehtaan yhteyteen.

– Tehdas oli heti alkuun hyvin myötämielinen. Se palkkasi kotitalousneuvojan, neiti Hilja Kallion, joka toimi aina vuoteen 1968 asti.

Yhtiö hankki myös kangaspuita, ja yhdistyksen kutomotoiminta käynnistyi vuonna 1946.

– Tehtaan vieressä on parakki, työtupa, jossa oli viidet kangaspuut ja rukkeja. Nykyisin nuo kangaspuut odottavat kutojia tehdasruokalan alakerrassa, Narsakka sanoo.

Toiminnan alkuvuosina järjestettiin myös äitienpäiväjuhlia, joihin saattoi osallistua jopa 350 äitiä.

Ohjelmassa oli myös pikkujouluja, Kalevalanpäivän juhlia ja kuoroesityksiä, jotka olivat yleisiä marttayhdistyksissä ympäri Suomea.

– Martat ovat nykyisin hyvin esillä julkisuudessa ja meiltä kysytään neuvoja. Voisi sanoa, että järjestö on päivittynyt tälle vuosituhannelle. Yhteiskunnan muutokset on nähty voimavaroina ja nyt me olemme perhejärjestö, emmekä enää vain naisten tai perheenemäntien asianajajia, Narsakka kuvailee.

Rautatehtaan Martoissa on mukana paljon oman alansa osaajia ja uusia ihmisiä on tullut mukaan toimintaan.

Joku osaa tehdä hyvää ruokaa, toinen taas hallitsee erilaiset käsityöt.

– Toiminnan alkuvuosina Marttajärjestön jäsenet olivat sivistyneistöä, kuten opettajia, jotka lähtivät kesäajaksi tekemään valistusta Rajakarjalaan. He opettivat tavallisia naisia lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan ja tekemään kotitaloustöitä. Sivistämisen lisäksi opetettiin viljelemään kasveja, kutomaan ja kasvattamaan kanoja. Omavaraisuus nähtiin tärkeänä, haluttiin, että munia on niin paljon, että niitä ei tarvitse tuoda Venäjältä.

Vuonna 1939 päästiin siihen, että kaikki naiset olivat tasa-arvoisia – ja se toteutuu Martoissa myös tänä päivänä.

Martoissa ei kysytä, kuka sinä olet tai mitä teet, vaan kaikki ovat tasa-arvoisia.

Imatran Rautatehtaan Marttojen puheenjohtajan toimii Riitta Karttunen ja sihteerinä Raili Häsä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat