Paikalliset

Hiitolanjoen kosket vapautetaan vesivoimatuotannosta – maakuntajohtaja Viialainen ennakoi patojen purkamisesta merkittävää piristysruisketta alueen matkailulle

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen ja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila ovat mielissään koskien vapauttamisen tuomista mahdollisuuksista.

Etelä-Karjalan liitto

Hiitolanjoen Kangaskosken ja Ritakosken vesivoimalaitosten ja kiinteistöjen siirtyminen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen on varmistunut.

Sitova esisopimus Hiitolanjoen Voima Oy:n koko osakekannan omistavan Suomen Pienvoima Oy:n ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kesken allekirjoitettiin Lappeenrannassa 19.7.2019.

Hiitolanjoen koskien vapauttaminen vesivoimatuotannosta on hankkeena ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Tässä jo vuosikymmeniä kestäneessä urakassa on ollut mukana viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä, joiden ehtymätön usko vapaaseen Hiitolanjokeen on johtanut tähän kauan toivottuun lopputulokseen.

 

Solmittavan kaupan myötä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö omistaa Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitokset kiinteistöineen.

Voimalaitospadot tullaan purkamaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Ennallistamishanke tulee vakiinnuttamaan luonnonvaraisen järvilohen paikan Suomen lajistossa sekä jopa kaksinkertaistamaan Hiitolanjoen lohikalatuotannon, joka nykytilanteessa tapahtuu lähes kokonaan joen Venäjän puoleisilla osilla.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen kertoo, että säätiö toteuttaa Hiitolanjoen koskien ennallistusprojektissa maakunnallista tehtäväänsä virkistysmahdollisuuksien kehittäjänä.

– Koskien vapautus on merkittävä ennen kaikkea uhanalaisille vaelluskaloille, mutta myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle. Hiitolanjoesta tulee valtakunnallisesti kiinnostava kohde kalastus- ja luontomatkailuun.

 

Valtion osallistuminen hankkeeseen on osa Juha Sipilän hallituksen Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankkeen vaelluskalatoimenpiteen loppuunsaattamista.

Edellisen ja nykyisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) varmisti hankkeelle ministeriönsä kautta kärkihankerahoituksen keväällä.

Ministeri Leppä vieraili tiistaina 23.7. Hiitolanjoella. Hän kertoi rahoituksesta sekä tutustui joen ennallistamissuunnitelmiin.

– Sipilän hallituksen kärkihankkeen tavoite oli elvyttää vaelluskalakantoja ja palauttaa luonnonkierto rakennettuihin vesistöihin. Uuden hallituksen voimin voimme jatkaa tätä hyvää työtä. Hiitolanjoki on erinomainen esimerkki kohteesta, jossa julkisella ja yksityisellä rahoituksella voidaan yhteistyössä ennallistaa kokonainen jokialue vaelluskaloille. Elinvoimaiset vaelluskalakannat tukevat myös alueen elinvoimaa, Leppä kertoo.

 

Rautjärven kunnassa on ymmärretty jo pitkään Hiitolanjoen tärkeys.

– Luonnonsuojelun ja kalatalouden asiantuntijoiden aloitteesta Rautjärven kunta otti huhtikuussa 1998 strategiseksi matkailun kehittämiskohteeksi Hiitolanjoen koskien vapauttamisen Laatokan lohelle, selventää Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.

Uskoen tavoitteen toteutumiseen kunta on yhdessä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa rakentanut matkailua tukevaa infrastruktuuria alueelle.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen ennakoi patojen purkamisesta merkittävää piristysruisketta alueen matkailulle.

– Lohikannan vahvistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen merkittävin järvilohijoki. Tämä mahdollistaa korkeatasoisen ja vastuullisen kalastusmatkailun sekä muun virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämisen Hiitolanjoella. Laatokan luodot -kansallispuisto, Saimaa Geopark ja vapaa Hiitolanjoki muodostavat ainutlaatuisen luontokokonaisuuden Euroopankin mittakaavassa. Läheisen Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen on nyt entistäkin perustellumpaa.

Viialainen lausua erityiset kiitokset Hiitolanjoen Voima Oy:n omistajille sekä jo aiemmin tehdyn Lahnasenkosken kaupan johdosta myös Vantaa Energia Oy:lle.

– Vesivoimalla on ollut oma tärkeä merkityksensä alueen teollisuushistoriassa ja päästöttömänä energialähteenä vielä nykyäänkin. Mutta nyt Hiitolanjoella on alkamassa uusi aika, maakuntajohtaja Viialainen summaa solmittavan kaupan merkitystä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän lisäksi hanketta ovat edistäneet myös monet eteläkarjalaiset vaikuttajat, muun muassa valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen, joka toimi 2000-luvulla sekä ympäristöministerinä että maa- ja metsätalousministerinä.

– Hiitolanjoen vapautuminen on ollut minulle ja monelle muulle vuosikymmenien mittainen haave. Nyt sitkeys palkitaan. Voimme avata kaloille nousureitin Laatokalta syvälle Suomeen. Tämä on harppaus äärimmäisen uhanalaisen järvilohen sekä erittäin uhanalaisen järvitaimenen suojelussa, iloitsee Tiilikainen.

 

Voimalaitospatojen purkuun ja koskien ennallistamiseen liittyvä suunnittelutyö ja luvitusprosessi käynnistetään ensi tilassa.

Hankkeen läpivientiä varmistamaan on perustettu ohjausryhmä, jossa ovat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön lisäksi edustettuina ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Rautjärven kunta, Hiitolanjoki-yhdistys ry ja alueen osakaskunnat.

Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta. Varsinaiset purkutyöt käynnistetään loppukesällä 2021, minkä jälkeen edetään ylävirtaan siten, että vuosittain työn alla on yksi koski.

Näin ollen Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.

Kangaskosken alapuolisen virta-alueen kunnostustyöt voidaan aloittaa jo tämän vuoden kuluessa, joten lohikalojen poikastuotanto Suomen puolella saadaan nousuun välittömästi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Rautjärven Kulttuuriviikko keräsi 4700 kävijää – yleisömäärä on selvästi viime vuotta parempi15.7.2019 10.42
Rautjärven kuntataloudessa tulossa merkittäviä sopeuttamistoimia – kuntalaiset halutaan apuun kyselyvastausten muodossa26.6.2019 13.14
Rautjärven hyvinvointiasemalla ei ole heinäkuussa koko ajan lääkäriä – pisin lääkäritön pätkä alkoi heti kuun alusta1.7.2019 12.55

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat