Puheenaihe

Sisko Eskelinen pelkäsi synnyttämistä, joten hän pyysi avukseen synnytystukihenkilön – Vapaaehtoinen doula osasi rauhoitella

Sisko ja Timo Eskelisellä on kaksi lasta, Tiinu ja Veikko-vauva. Vapaaehtoinen doula Katja Silander (oikealla) on ollut perheen tukena viime syksystä asti.

Raimo Eerola

Kotkalainen Sisko Eskelinen, 28, oli pelännyt ensimmäistä synnytystään jo etukäteen. Synnytysvalmennukseen osallistuminen ahdisti niin paljon, että hän vain itki. Eskelinen ei pystynyt vierailemaan raskauden aikana edes synnytysosastolla, kuten on tapana.

– En osaa sanoa, mistä pelko johtui.

Synnytys alkoi lopulta rytinällä: supistukset olivat rajut ja sairaalaan tuli kova kiire. Lapsi oli virheasennossa, ja muuten nopeahkon synnytyksen ponnistusvaihe kesti tuskastuttavat kaksi tuntia. Lisäksi synnytysosasto oli tupaten täynnä.

Vaikka mies oli tukena, Eskelisen pelko kasvoi. Hän ajatteli, että ei ikinä enää.

 

4896896-n.jpg

Katja Silander (vasemmalla) on käynyt tervehtimässä Sisko Eskelistä myös Veikon syntymän jälkeen. Isosisko Tiinu täyttää syksyllä kolme vuotta. Kuva: Raimo Eerola

 

 

Nyt esikoistytär Tiinu on kaksi ja puolivuotias ja Veikko-vauva nelikuinen. Toinen kerta siis tuli kuin tulikin, mutta sitä varten Eskelinen päätti pyytää itselleen doulaa eli synnytystukihenkilöä.

Ajatus virisi Kotkan keskussairaalan pelkopoliklinikalla.

– En ollut ajatellut, että voisin saada doulan, kun minulla on mies ja ehjä perhe, Eskelinen sanoo.

Ensi- ja turvakotien liitolla on ollut doulatoimintaa Suomessa 1990-luvulta asti. Paikallisyhdistys voi tarjota maksutonta vapaaehtoisdoulaa vain erityistä tukea tarvitseville perheille. Suomessa on vuodesta 2010 asti toiminut myös ammattia harjoittavia doulia, joiden yritystoimintaa näin pyritään turvaamaan.

Sisko Eskelinen otti yhteyttä Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen doulakoordinaattoriin ja sai sitä kautta vapaaehtoisen doulan. Se tuntui hänestä hyvältä.

– Ajattelen, että jos ihminen tekee tätä ilman palkkaa, hänellä on tässä varmasti sydän mukana.

 

4896895-n.jpg

Veikko-vauva täyttää heinäkuussa neljä kuukautta. Kuva: Raimo Eerola

 

Doulaksi valikoitui kouvolalainen Katja Silander, jolla oli normaalin käytännön mukaan työparina toinen doula. Eskelisen ja Silanderin tapauksessa kävi niin, että heillä sekä kemiat että aikataulut kohtasivat niin hyvin, että lopulta Eskelinen turvautui lähes pelkästään Silanderiin.

– Jo ensimmäinen kohtaamisen jälkeen oli huojentunut olo. Sellainen, että tulen selviämään tästä. Katja osasi sanoa minulle ne sanat, jotka halusin kuulla, Eskelinen sanoo.

Ne sanat olivat nämä: kaikki menee juuri niin kuin pitää.

 

Eskelinen ja Silander tapasivat pari kolme kertaa ennen synnytystä ja pitivät yhteyttä Whatsapp-ryhmän välityksellä.

Ryhmään kuuluivat molemmat vapaaehtoisdoulat ja Eskelisen lisäksi myös hänen miehensä Timo Eskelinen. Sisko Eskelinen kokee, että ryhmä lähensi puolisoita.

– Minulle ryhmä oli tosi tärkeä myös siksi, sillä sieltä sai nopean vastauksen – ja tarvittaessa jäitä hattuun, hän kertoo.

Toinen synnytys käynnistyi niin, että lapsivedet menivät. Sairaalaan ei ollut samanlaista kiirettä kuin ensimmäisellä kerralla. Eskelinen tunsi olevansa hyvin valmistautunut, ja hän osasi tällä kertaa kuunnella kroppaansa.

Eskeliset lähtivät synnytykseen ilman doulaa, mutta Silander oli kuitenkin puhelimen päässä.

– Oli todella tärkeää, että Katja soitti minulle hetkellä, jolloin en enää itse olisi osannut soittaa. Hän tsemppasi minua, ja koenkin, että toinen synnytys meni hänen ansiostaan paljon paremmin kuin ensimmäinen.

 

4896894-n.jpg

Sisko Eskelisen (vas.) toinen synnytys sujui tukihenkilö Katja Silanderin ansiosta paremmin kuin ensimmäinen. Kuva: Raimo Eerola

 

Kun Veikko-vauva syntyi, Timo Eskelinen lähetti tulokkaasta kuvan Silanderille. Se oli sykähdyttävä hetki myös doulalle, joka iloitsi siitä, että pariskunta pärjäsi synnytyssalissa ilman häntä. Silanderille se oli Eskelisten kohdalla osoitus onnistuneesta doulauksesta.

– Oli ihana kuulla, että kaikki oli hyvin. Ei tällaista työtä voi tehdä niin, etteivätkö tunteet olisi mukana, Silander sanoo.

Perheen ja doulan yhteydenpidon ei tarvitse päättyä synnytykseen. Whatsapp-ryhmä toimii jopa puolisen vuotta tämän jälkeen. Jos perhe jostakin syystä tarvitsee ulkopuolista tukea myöhemmin, doula auttaa perhettä avun piiriin.

– Tyhjän päälle ei jätetä ketään.

 

Teksti: Katariina Hakaniemi

Kuvat: Raimo Eerola

Doula

Tukea synnyttäjälle

Doula tulee kreikankielestä ja tarkoittaa palvelijatarta.

Synnytyksessä doula tukee äitiä. Hän tarjoaa henkistä, fyysistä ja tiedollista tukea synnyttäjälle. Tukea voi antaa odotusaikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen.

Doula pyrkii lisäämään odottajan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Hän kannustaa äitiä kysymään hoidostaan ja tuomaan ilmi ajatuksiaan hoitohenkilökunnalle. Doula ei tee päätöksiä tuettavansa puolesta eikä ota kantaa lääketieteellisiin toimenpiteisiin.

Doula ei ole vastuussa synnytyksen kulusta eikä synnyttäjän ja vauvan hyvinvoinnista.

Doula voi tarvittaessa olla aloitteentekijänä keskustelulle, jotta äiti saa kerrottua toiveistaan itse.

Doulan on tuotava oma taustansa, kuten koulutuksensa ja kokemuksensa, selvästi ja rehellisesti esille.

Doula ei ole suojattu nimike, joten kuka tahansa voi määritellä itsensä doulaksi. Doulille on tarjolla erilaisia ja erilaajuisia johdanto-, perus-, sertifiointi- ja täydennyskoulutuksia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat