Uusi alkoholilaki ei saanutkaan juomista riistäytymään käsistä, kuten alunperin pelättiin.
Uuden alkoholilain haitalliset vaikutukset yhden vuoden jälkeen osoittautuivat odotettua vähäisemmiksi, arvioi THL.
Alkoholin kulutus ei lisääntynyt pelätyssä määrin, vaikkakin kulutus kääntyi nousuun ensimmäisen kerran yli vuosikymmeneen.
– Merkittävin syy kulutuksen arvioitua pienemmälle muutokselle löytyy oletettavasti hinnoittelusta. Päivittäistavarakauppa ja Taloustutkimus ennakoivat nelosoluiden, siidereiden ja lonkeroiden hintojen laskevan noin 40 prosenttia, THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä arvioi.
– Myös THL arvioi, että näiden juomien tarjoushinnoittelu tekisi niistä hinnaltaan kilpailukykyisiä halvan keskioluen kanssa. Ainakin ensimmäisenä vuonna oltiin kaukana tästä, mikä oli kansanterveyden kannalta erinomaista.
THL tarkasteli arviossaan erilaisia kulutukseen vaikuttavia tekijöitä. Huomioon otettiin viime kesän helteisyys, veronkorotukset, varastointi ja taloustilanne.
Tarkastelun tuloksena lakimuutoksen vaikutus vastaisi THL:n arvion mukaan 1,9 prosentin lisäystä kulutukseen.
THL:n mukaan lakiuudistuksen vaikutuksia ei voida vielä varmuudella arvioida. Väliarvion perään on kuitenkin kyselty niin paljon, että sellainen nyt tehtiin.
Hallituksen määritelmä seuranta-ajalle oli kolme vuotta.
– Kolmekin vuotta saattaa joskus olla lyhyt aika arviointiin: siidereitä ja lonkeroita alettiin myydä ruokakaupoissa vuonna 1995, ja silloin kulutuskäyttäytyminen muuttui viiden vuoden ajan lain voimaantulosta, Mäkelä sanoo.
Tutkimusprofessori huomauttaa, että pidemmällä aikavälillä nähdään esimerkiksi, kiristyykö hintakilpailu tähän mennessä nähdystä ja mitä alkoholihaitoille käy.
– On myös tarpeen seurata, jatkuuko mietojen alkoholijuomien keskivahvuuden kasvu: vuoden 2018 aikana päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskivahvuus nousi 4,5 prosentista 4,7 prosenttiin.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
Kommentit
Tarvitaanko maahanne näin