Paikalliset

Pk-yritysbarometri: Kasvun huippu jäi jo taakse Etelä-Karjalassakin

Lappeenrantalaisyritysten kasvu- ja investointihalut ovat koko maan keskiarvoja selkeästi ylempänä, iloitsee Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari.

Janne Koivisto

Pk-yritysten suhdannetilanne on kehittynyt positiivisesti, mutta aiempaa maltillisemmin. Pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 15 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Odotukset suhdanteista ovat kuitenkin heikentyneet puolen vuoden takaisesta. Muutoksen taustalla vaikuttaa viennin oletettu hiipuminen. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Sen teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Barometriin vastasi 4 600 pk-yritystä.

– Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten usko tulevaan on vahvinta. Tarvitsemme lisää kasvuhakuisia yrityksiä. Yksi keino tähän on edistää yrittäjän ikääntymisestä johtuvia omistajanvaihdoksia, sillä yritysten jatkonäkymillä on yhteys niiden halukkuuteen uudistua ja kasvaa. Pk-yritysbarometrista nähdään lisäksi, että kansainvälisesti suuntautuneilla yrityksillä näkymät ja odotukset ovat edelleen selvästi keskimääräistä paremmat, tulkitsee elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Näkymien heikentymiseen pk-yrittäjäkentässä vaikuttaa ennen kaikkea viennin hiipuminen. Myös rakennusinvestointien määrän oletetaan edelleen vähenevän, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä avaa barometrin tuloksia.

– Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat alle hyvän talouskehityksen pitkäaikaisen keskiarvon. Myös investointien heikko kehitys kertoo heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen, Kuismanen jatkaa.

– Kansainvälisiä yrityksiä lukuun ottamatta investointinäkymät ovat heikentyneet. Tarvitsemme tarkempaa tietoa tekijöistä, jotka pk-yrittäjät kokevat investointien esteeksi. Kasvuhakuisten pk-yritysten investointien ja kasvun rahoituksen tueksi valmistellaan jo käyttöönotettavaksi takausvälineitä, jotka tuovat yritysten käyttöön alkusyksystä noin puolen miljardin euron rahoitusruiskeen, ministeri Lintilä sanoo.

– Kokonaisuutena kyselytulokset olivat odotetun mukaiset eli kasvun huippu jäi jo taakse Etelä-Karjalassakin, pohtii toimitusjohtaja Jami Holtari Etelä-Karjalan Yrittäjistä.

Suhdanneodotukset ovat edelleen positiivisen puolella, mutta näkymät ovat laskevalla käyrällä myös työpaikkojen suhteen. Ero Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien suhdannenäkemysten välillä säilyy ennallaan.

– Positiivista tuloksissa on lappeenrantalaisyritysten kasvu- ja investointihalut, jotka ovat koko maan keskiarvoja selkeästi ylempänä. Mikäli osaavan työvoiman osalta löydetään ratkaisuja yritysten tarpeisiin, niin uusi nousukausi voisi olla mahdollinen koko maakunnassa, uskoo Holtari.

Lisäksi Etelä-Karjalan Yrittäjät ovat vauhdittamassa maakunnan elinvoimaa avustamalla yrityksiä omistajanvaihdostilanteissaan.

– Yli kolmasosa alueen yrityksistä on suunnittelemassa omistajanvaihdosta. Omistajanvaihdoksilla on merkittävä vaikutus alueen pk-yrityskentän jatkuvuuteen ja uudistumiseen. Omistajanvaihdokset ovat yksi Finnveran rahoituksen painopistealueista, ja keskustelemmekin mielellämme niihin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista yrittäjien kanssa, kertoo aluejohtaja Anna Karppinen Finnverasta.

Työvoiman heikko saatavuus erityisesti kasvuyritysten ongelma

– Barometrin tulos henkilöstön määrän kehityksestä on positiivisempi kuin odotukset yleisestä talouskehityksestä, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen toteaa.

Työvoiman heikko saatavuus on yksi keskeisimpiä tekijöitä, joka estää yrityksiä palkkaamasta lisää henkilökuntaa. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat törmänneet vaikeuksiin saada työvoimaa.

Yrityksistä 26 prosenttia kertoo ottaneensa ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Tässä ei ole tapahtunut muutosta edellisen barometrin tuloksiin verrattuna. 45 prosentilla vastanneista on lainaa rahoituslaitoksilta.

– Rahoituksen tarjonta on monipuolistunut. Niiden yritysten määrä, jotka eivät hae rahoitusta, vaikka sille olisi tarvetta, on vähentynyt. Tämä on hyvä asia, sillä edelleen vain kolme prosenttia rahoitusta hakeneista yrityksistä kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt puolitoista vuotta samana, mutta parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna määrä on laskenut.

– Kasvavat yritykset pystyvät luomaan enemmän työpaikkoja, ja Suomi tarvitsee lisää työnantajayrityksiä, Malinen sanoo.

Yli puolet pk-yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin kasvua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kaakkoon yli 2 miljoonaa yritystukia ja ESR-rahoitusta – Puntalassa toimivalle ITA Nordic Oy:lle avustusta 560 000 euroa10.1.2019 15.09
”Startupeihin syydetään kohtuuttomasti rahaa” – väitöstutkija puhkoo yritysmaailman hypeä27.12.2018 06.45

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat