Puheenaihe

Onko 1700–2000 e/kk riittävästi? Ilmarisen kysely paljastaa, millaisilla summilla eläkeläiset Suomessa elävät

Kuvituskuva. 

Tiina Örn / arkisto

Eläkeläisten toimeentulosta on tulossa yksi teema kevään eduskuntavaaleissa.

Tutkittua tietoa eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta tarjoaa nyt eläyhtiö Ilmarinen, jonka mukaan eläkeläisten raha-asiat ovat keskimäärin hyvällä tolalla. Suurin osa on varautunut eläkepäiviinsä.

Toisaalta hyvä- ja huono-osaisuus tuntuu kasautuvan, selviää Ilmarisen tekemästä kyselytutkimuksesta.

Ilmarisen mukaan yhä useampi eläkeläinen on varautunut eläkepäiviinsä sijoittamalla.

Yleisimpiä varautumiskeinoja ovat oman asunnon ostaminen (66 prosenttia vastaajista), rahojen säästäminen tilille (50 prosenttia) sekä sijoittaminen rahastoihin, osakkeisiin tai kiinteistöihin (40 prosenttia). Vastaajista joka neljäs on hankkinut itselleen myös lisäeläkkeen.

Samaan aikaan 17 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ei ole varautunut eläkepäiviinsä mitenkään.

– Mitä pienempi kuukausieläke on, sitä vähäisempää on myös varautuminen. Huolestuttava suuntaus on, että yhä useampi pienituloinen ei ole varautunut lainkaan eläkepäiviinsä, Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander kommentoi tiedotteessa.

Eläkeläisen näkemys oman talouden kestokyvystä on myös heikentynyt vuodesta 2014, ja taloudellinen tilanne huolettaa hieman aiempaa enemmän.

–Useimpien mielestä eläke riittää varsin hyvin normaaleihin elinkustannuksiin, mutta odottamattomat kriisit aiheuttavat huolta. Sairastuminen tai putkiremontti voivat olla tilanteita, joihin rahat eivät välttämättä riitä, Kiander huomauttaa.

Vastaajista 44 prosenttia kertoi, että talous ei kestäisi vakavaa sairautta. Puolison menehtyminen horjuttaisi taloutta 37 prosentilla vastaajista, putkiremontti 30 prosentilla. Joka neljännellä talous ei kestäisi ruuan tai lääkkeiden hinnan kallistumista tai auton hajoamista.

Vastaajien keskimääräinen eläke oli noin 2 000 euroa kuukaudessa. Naiset ja yksin asuvat vastaajat saivat keskimääräistä pienempää eläkettä: keskimäärin 1 700 euroa kuussa.

Pienempituloisten eläkeläisten vastausprosentti oli tutkimuksessa todennäköisesti tavallista pienempi, sillä keskimääräinen työeläke on Suomessa noin 1 800 euroa.

Pienin eläkeläisten tukimuoto Suomessa on Kelan maksama takuueläke, jonka määrä on nyt 784,52 euroa kuussa.

Pakollisten menojen jälkeen keskivertoeläkeläiselle jäi käteen Ilmarisen kyselyn mukaan noin 500 euroa. Alle 1 700 euron eläkkeistä käteen jäi pakollisten menojen jälkeen alle 300 euroa.

Jaakko Kianderin mukaan erot hyvä- ja huono-osaisten välillä näkyvät selvästi.

– Vastaajista joka viides kertoi, että ylimääräistä rahaa ei jää lainkaan pakollisten menojen jälkeen.

Kyselyyn vastanneiden mielestä sopiva eläke olisi 2 300 euroa kuukaudessa. Vastaajista 40 prosenttia katsoi, että oma eläke on riittävä. Eri mieltä olevien osuus on kuitenkin tässäkin suhteessa kasvanut viidessä vuodessa.

Kyselystä käy ilmi myös, että suuri osa käyttää ylimääräistä rahaa vapaa-ajanviettoon ja entistä useampi pystyy myös säästämään. Suurelta osalta jää perintöä jaettavaksi.

– Moni joutuu luopumaan matkailusta ja säästämisestä eläkkeelle jäädessään. Toisaalta 30 prosenttia kertoi, ettei ole joutunut luopumaan mistään.

Joka neljäs kertoo jatkavansa töissä pidempään saadakseen suuremman eläkkeen. Lähes joka viides jatkoi ansiotyössä vanhuuseläkkeen rinnalla.

Verkkokyselyyn vastasi 647 henkilöä, jotka ovat saaneet Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen syys–marraskuussa 2018.

Ilmarinen teki vastaavan tutkimuksen myös viisi vuotta sitten.

Millaisella summalla pärjäät tai voisit pärjätä eläkkeellä?

2500 eurolla
46% (71 ääntä)
1500 eurolla
22% (35 ääntä)
2000 eurolla
22% (35 ääntä)
1800 eurolla
10% (15 ääntä)
Ääniä yhteensä: 156

Eläkkeelle yli 63-vuotiaana

Kyselyyn vastanneet jäivät eläkkeelle keskimäärin 63 ja puolen vuoden iässä. He saivat eläkettä keskimäärin 2 017 euroa kuukaudessa.

Suurimman osan (69 prosenttia) kotitalous käsitti kaksi henkeä. Useampi kuin joka neljäs (27 prosenttia) asui yksin.

Useammalla kuin joka viidennellä (23 prosenttia) oli oman arvion mukaan nettovarallisuutta alle 20 000 euroa ja lähes joka kolmannella (31 prosenttia) oli nettovarallisuutta yli 200 000 euroa. Mediaani oli noin 100 000 euroa.

Vastaajista 58 prosenttia teki työurallaan pääasiassa ruumiillista työtä ja 42 prosenttia pääasiassa toimistotyötä.

Vastaajista 9 prosenttia oli yrittäjiä, 21 prosenttia ylempiä toimihenkilöitä ja 14 prosenttia työttömiä.

Lähde: Ilmarinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat