Liikenne

Suomi jää pahasti alakynteen tie- ja infrarahoituksessa – ”Ruotsissa 3 miljardia, Suomessa 0,5 miljardia”

Elinkeinoelämän keskusliitto korostaa liikenneyhteyksien merkitystä Suomen tulevassa hallitusohjelmassa. Arkistokuva.

Armi Suojanen

Ruotsi on ottanut liikenneinfran kehittämisessä vahvan etumatkan Suomeen, selviää Taloustutkimuksen uudessa selvityksessä. Ruotsi on Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan edellä kolmen tärkeän kriteerin suhteen: infrainvestoinneissa, väylien ylläpidossa sekä tieliikenteen kustannuksissa. Uusi hallitus on kasvattamassa naapurimaan etumatkaa entisestään.

– Jo nyt Ruotsin infrainvestoinnit ovat yli kaksinkertaiset, kun kansantalouksien kokoero otetaan huomioon. Ruotsin rahoitustaso on noin kolme miljardia, kun Suomen taso on noin puoli miljardia euroa vuodessa. Naapurimaa käyttää myös liikenneväylien ylläpitoon puolitoista kertaa enemmän varoja kuin Suomi, Häkämies muistuttaa.

Elinkeinoelämä haastaa Suomen tulevaa hallitusta nostamaan liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle. EK korostaa liikenneyhteyksien merkitystä Suomen tulevassa hallitusohjelmassa. Etumatkan kirimisestä on Häkämiehen mukaan tulossa entistä haastavampaa.

– Ruotsin tulevaan hallitusohjelmaan vaikuttaa tulevan vahvat panostukset liikenneinfraan. Ennakkotietojen mukaan hallitus olisi kohdentamassa teihin ja rautateihin jopa 7 miljardia euroa vuodessa.

Liikenneinfran rahoituksen lisäksi Suomen ja Ruotsin välillä on Häkämiehen mukaan merkittävä ero tieliikenteen verotuksessa. Suomi verottaa tieliikennettä lähes kaksi kertaa ankarammin kuin Ruotsi. Siinä missä Ruotsi kohdentaa noin puolet tieliikenteeltä perittävistä veroista liikenneinfraan, Suomi käyttää alle viidenneksen.

Ruotsissa pitkäjänteinen suunnittelu on pyörinyt jo useamman hallituskauden ja tulee olemaan myös parhaillaan muodostettavan hallituksen lähtökohta. Ruotsin voimassa oleva liikennesuunnitelma kattaa vuodet 2018–2029.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan edellä kolmen tärkeän kriteerin suhteen: infrainvestoinneissa, väylien ylläpidossa sekä tieliikenteen kustannuksissa. Uusi hallitus on kasvattamassa etumatkaa entisestään.

– Jo nyt Ruotsin infrainvestoinnit ovat yli kaksinkertaiset, kun kansantalouksien kokoero otetaan huomioon. Ruotsin rahoitustaso on noin kolme miljardia, kun Suomen taso on noin puoli miljardia euroa vuodessa. Naapurimaa käyttää myös liikenneväylien ylläpitoon puolitoista kertaa enemmän varoja kuin Suomi, Häkämies muistuttaa.

Elinkeinoelämä haastaa Suomen tulevaa hallitusta nostamaan liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle. EK korostaa liikenneyhteyksien merkitystä Suomen tulevassa hallitusohjelmassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Liikenne

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat