Puheenaihe

Asumistukea saavien määrässä liki 40 000 kotitalouden pudotus tänä vuonna – tästä se johtuu

Johanna Erjonsalo / Arkisto

Yleistä asumistukia saavien kotitalouksien määrä on kääntynyt selvään laskuun pitkään jatkuneen nousun jälkeen.

Syynä on työttömyyden väheneminen sekä kausivaihtelu, joka johtuu siitä, että asumistukea saavien opiskelijatalouksien määrä on pudonnut merkittävästi.

Suomen Vuokranantajat kertoi tiistaina uusista tilastoista, joiden mukaan yleistä asumistukea saavien kotitalouksien määrä väheni tämän vuoden helmikuun 381 000 ruokakunnasta heinäkuussa jo noin 356 000 kotitalouteen.

Suomen vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa arvioi, että syynä on parantunut taloudellinen suhdannetilanne.

– Paremman työllisyystilanteen ja vähenevän työttömyyden myötä asumistukimenot ovat kääntyneet laskuun kuluvan vuoden aikana. Suunta näyttää olevan edelleen parempaan suuntaan. Hyvä työllisyyspolitiikka on paras tapa vähentää asumistukimenoja, Viljamaa totesi tiedotteessa.

Pääsuunnittelija Heidi Kemppinen Kelan tieto- ja viestintäyksiköstä vahvistaa, että entistä valoisampi työllisyystilanne on vähentänyt alkuvuonna asumistuen maksamista.

Merkittävin selitys asumistukea saavien kotitalouksien roimalle pudotukselle on ollut kuitenkin se, että kesällä tukea on maksettu vähemmän opiskelijakotitalouksille.

Asumistukea saavien työttömien kotitalouksien määrä on pudonnut helmi–heinäkuussa noin 6500 kotitaloudella.

Opiskelijoiden kotitalouksista asumistuen saajien määrä putosi samaan aikaan vajaalla 20 000:lla.

Elokuussa positiivinen suunta on jatkunut, käy ilmi Kelan kuukausitilastoista. Yhteensä yleistä asumistukea sai elokuussa 342 000 kotitaloutta.

Heidi Kemppisen mukaan hyvän työllisyystilanne on vähentänyt asumistukea saavien työttömien ruokakuntien määrää jo viime vuoden keväästä, jolloin määrä kävi korkeimmillaan yli 160 000 työttömässä kotitaloudessa.

Kemppinen arvioi, että syksyllä tilastoissa nähdään korjausliike, kun opiskelijoita palaavat asumistuen piiriin.

– Opiskelijoiden määrä on vähentynyt kesän aikana, mutta oletettavasti he palaavat tuelle takaisin syksyllä. Arviointia vaikeuttaa se, ettei vertailua voi tehdä aiempiin vuosiin. Hyvä työllisyystilanne voi vähentää myös opiskelijoiden määrää asumistuen saajissa, kun moni päätyy töihin ennen valmistumistaan, Kemppinen toteaa.

Suomen vuokranantajien Tuomas Viljamaa kertoo, että vuokramarkkinoilla näkyy voimakas kaupungistuminen, eikä trendi näytä muuttuvan.

Kova kasvuvauhti on nyt muun muassa Turussa ja Tampereella, joissa parantunut työllisyystilanne on Viljamaan mukaan vetänyt myös vuokratason "merkittävään nousuun".

Viljamaan mukaan Tampereen seutu on vahvistanut asemaansa Suomen toiseksi suurimpana kaupunkikeskuksena Helsingin jälkeen.

Samaan aikaan kun isot kaupungit ja niiden ympärysseudut vetävät väkeä, jatkuu laskeva trendi monessa maakunnassa.

Vain Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan väkiluvut kasvoivat vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Vuokranantajien Tuomas Viljamaa tyrmää myös huolen siitä, että suomalaiset joutuvat pakosta asumaan liian pienissä asunnoissa.

Vuokranantajat teettämän selvityksen perusteella vuokra-asuntojen keskikoko on ollut suurelta osin kasvussa.

– Pelot siitä, että suomalaiset joutuisivat asumaan jatkossa "hellahuoneissa" ja "kotiloissa" ovat turhia. Yleisesti ottaen on vain positiivista, että vuokramarkkinoilla on erilaisia vaihtoehtoja monipuolisiin tarpeisiin. Kaikkia asuntoja ei tietenkään pidä tehdä yksiöiksi, mutta pieni yksiö saattaa sopia jonkun elämänvaiheeseen erinomaisesti, katsoo Viljamaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

Autoihinvaraosat.fi