Paikalliset

Rokka ja Putous-Antsku – Hahmot ja persoonat vaikuttavat murteen tunnettuuteen

MURTEET   Murteiden suosio on kasvanut ja eräät murrepiirteet jopa levinneet. Niihin yhdistyy kuitenkin edelleen mielikuvia.

Yksi tunnetuista kaakkoismurteen puhujista on Tuntemattoman sotilaan Rokka, jota esittää uusimmassa elokuvassa Eero Aho. Niin ikään Jussi Vatanen (oik.) on kunnostautunut murreasioissa esittäessään imatralaista Antskua Putous-viihdeohjelmassa.

Juuli Aschan © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

Murteet yhdistyvät edelleen muinaiseen heimoajatteluun. Topeliuksen Maamme-kirjaan perustuvat stereotypiat elävät ihmisten puheissa edelleen.

Siinä missä vaikkapa savolaisuutta saatetaan vieroksua, yhdistetään karjalainen puhetapa edelleen monesti iloisuuteen.

Etelä-Karjalan alueella puhuttavaa murretta kielentutkijat nimittävät kaakkoismurteeksi. Tavalliset kielenpuhujat sen sijaan puhuvat karjalan murteesta.

Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti Hanna Lappalaisen mukaan muualla päin Suomea asuville Pohjois- ja Etelä-Karjalan ero ei ole täysin selvä. Monille koko alue on samaa karjalan murrealuetta.

Kielitieteilijät haluavat erottaa Suomen alueella puhuttavan murteen rajan takana puhuttavasta karjalan kielestä.

Lappalainen kertoo ilmapiirin parantuneen murteiden näkökulmasta. Asenne oli esimerkiksi Helsingissä vielä 1950–70-luvuilla negatiivinen eikä murteella puhuminen luonut uskottavaa vaikutelmaa.

– Mie-pronominilla menee hyvin. Kaakkoismurteella on murteiden joukossa positiivinen leima.

Minä-pronominin muotoa mie on perinteisesti käytetty Etelä-Karjalassa sekä osassa Pohjois-Karjalaa ja Peräpohjolaa. Sen on kuitenkin todettu levittäytyneen yhä laajemmalle.

Mie kuuluu edelleen peruskäytössä omilla alueillaan. Toisaalta muotoa saattavat käyttää myös muut.

– Tällöin sillä on vuorovaikutuksessa erityinen tehtävä, kertoo Lappalainen.

Murteen säilyttäminen ei ole välttämättä helppoa vaihdettaessa asuinpaikkakuntaa.

– Puhetapa saattaa vaistomaisesti muuttua, kun ympärillä puhutaan muulla tavalla, Lappalainen toteaa.

Erot ovat yksilöllisiä. Toiset ovat Lappalaisen mukaan herkempiä muutoksille.

Vastaavasti murre saattaa palata puheeseen automaattisesti kotiseuduilla vierailtaessa.

Poikkeavaan puhetapaan kiinnitetään helposti erityishuomiota.

Lappalainen muistuttaa, että vaikka puhetapaa kehuttaisiin ja luonnehdittaisiin positiiviseen sävyyn, huomio ole aina toivottavaa.

Ihmiset eivät halua huomion kiinnittyvän liikaa puhetapaan vaan itse asiaan.

Näkyvät mediapersoonat ja fiktiiviset hahmot vaikuttavat olennaisesti murteen tunnettuuteen. Yksi tunnetuimmista lienee Tuntemattoman sotilaan Antti Rokka.

Hyvänä esimerkkinä Lappalainen pitää Putous-viihdeohjelmasta tuttua, imatralaisittain puhuvaa Jussi Vatasen esittämää sketsihahmoa Antskua. Imatra pääsi maailmankartalle ja hahmon hokemat, kuten ”Mie romahan”, kaikkien huulille.

– Matkiminen onnistui ja siksi hahmo toimikin hyvin.

Murteiden uusi suosio

Suomen kielen murteiden suurimmat eroavaisuudet ovat tasoittuneet.

Murteet erottuvat yhä toisistaan ja voivat hyvin. Jotkin piirteet ovat vahvistuneet ja jopa levinneet.

Erilaisten kielimuotojen syntyminen ajoittuu ajalle, jolloin väestö asui pitkään samoilla alueilla.

Murre-erojen tasoittumiseen ovat syinä muun muassa väestön liikkuvuus ja tehokas tiedonvälitys.

Identiteettiä voidaan korostaa murteella.

Lähde: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet

Lisää aiheesta

Jussi Vatanen korjaa Antskun murretta entistä imatralaisemmaksi: Porukat muuttuvat meikäläisiksi14.1.2014 13.12

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

Autoihinvaraosat.fi