Puheenaihe

Jo vauva-aika paljastaa, tuleeko lapsesta sosiaalinen – tällainen käyttäytyminen kertoo paljon

Vauvat, jotka osoittivat tarkkaavaisuutta kasvoja kohtaan seitsemän kuukauden ikäisinä, osoittivat todennäköisemmin spontaania prososiaalista käyttäytymistä kaksivuotiaina. Heillä havaittiin myös vähemmän tunnekylmiä piirteitä nelivuotiaana.

arkisto/Teemu Vestovuo

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vauvan tarkkaavaisuus ihmiskasvoja kohtaan on yhteydessä siihen, miten empaattiset piirteet kehittyvät myöhemmin lapsuusiässä. Tutkimustulosten mukaan vauvat, jotka osoittivat enemmän tarkkaavaisuutta kasvoja kohtaan seitsemän kuukauden ikäisinä, osoittivat todennäköisemmin spontaania prososiaalista käyttäytymistä kaksivuotiaina. Niin ikään heillä havaittiin vähemmän ns. tunnekylmiä piirteitä nelivuotiaana.

Seurantatutkimukseen osallistui yli 200 vauvaa Tampereelta ja lähikunnista. Lapset osallistuivat seitsemän kuukauden iässä silmänliiketutkimukseen. Sosiaalista kehitystä arvioitiin kahden ja neljän vuoden iässä silmänliikemittausten, havainnointitutkimusten sekä vanhempien arvioiden avulla.

Tutkimuksessa todettiin muun muassa tarkkaavaisuuden kasvoihin olevan voimakkainta 7 kuukauden iässä, mistä se vähenee kahden vuoden ikään mennessä. Lisäksi tarkkaavaisuus kasvoihin vauvaiässä ei ollut yhteydessä toisen ihmisen mielen sisältöä ja tunnetilaa kuvaavien tarinoiden ymmärtämiseen nelivuotiaana.

Tulosten perusteella vauvan tarkkaavaisuus kasvoihin näyttää liittyvän erityisesti sosiaalisen käyttäytymisen tasolla esiintyviin, mutta ei kielellistä prosessointia vaativiin sosiaalisiin kykyihin.

Jo vastasyntyneet vauvat ovat kiinnostuneita ihmiskasvoista. Kyky havainnoida ja tunnistaa kasvoilta esimerkiksi tunnetiloja tai henkilön identiteetti kehittyy ensimmäisen elinvuoden aikana.

Vauvojen välillä on myös eroja, kuinka tarkkaavaisia he ovat toisten ihmisten kasvoja kohtaan. Tampereen yliopiston tutkimusta lukuun ottamatta kattavaa pitkittäistutkimusta vauvaiän kasvojen havaitsemisen yhteyksistä lapsen sosiaalisen käyttäytymisen kehitykseen on kuitenkin tehty erittäin vähän.

”Tutkimus korostaa vauvaiän kasvotutkimuksen tärkeyttä osoittamalla, että varhaiset yksilölliset erot sosiaalisen informaation havaitsemisessa voivat olla merkityksellisiä lapsen myöhemmän kehityksen ymmärtämiselle”, kertoo akatemiatutkija Mikko Peltola.

”Seuraavaksi on tärkeää selvittää, replikoituvatko tässä saadut alustavat tulokset isommissa ja heterogeenisemmissa aineistoissa. Tampereella Infant Cognition -tutkimusryhmässä kehitetyt menetelmät antavat erinomaiset edellytykset ilmiön väestöpohjaiseen tutkimiseen”, tutkimusjohtaja Jukka Leppänen sanoo.

Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto. Tutkimustulokset julkaistiin Developmental Science -lehdessä.

Englanninkielinen tutkimusartikkeli löytyy täältä.

Lisää aiheesta

Professori Vauvassa: "Seiskan koulutodistus ei tarkoita seiskan lasta"28.5.2018 06.30
Vauvatilastot synkentyivät entisestään – maahanmuutto Suomeen jatkuu vilkkaana 6.3.2018 09.59

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

Autoihinvaraosat.fi