Paikalliset

Ärräpäät lentävät joskus jopa päiväkodin ruokapöydässä – aikuisella voi olla hymyssä pitelemistä

Mikonpuiston päiväkodin johtaja Airi Kojo sanoo, että lasten kiroilu pyritään ohittamaan mahdollisimman vähällä huomiolla. Kuvan lapset eivät liity kiroiluun.

Tuija Horttanainen

Ruma sana sanotaan niin kuin se on. Näin tuntuvat tuumaavaan ajoittain jopa pikkulapset, sillä kirosanat päiväkodissa eivät ole mikään äärimmäinen harvinaisuus.

Mikonpuiston päiväkodin johtaja Airi Kojo kertoo, että lasten kiroilu pyritään ohittamaan mahdollisimman vähällä huomiolla.

– Joskus 3–4-vuotiaatkin päästävät ärräpäitä, ja tällöin pyrimme keksimään jonkun muun vaihtoehdon kirosanojan tilalle. Yhdessä mietitään, että jos oikein suututtaa, niin mitäs sinä sitten teet, Kojo kertoo.

Välillä kirosanat osuvat niin sopivaan kohtaan, että aikuisilla saattaa olla hymyssä pitelemistä. Tästä huolimatta kiroilua ei hyväksytä.

– Esimerkiksi ruokapöydässä kiroilu tarttuu helposti, jos joku lapsista sen keksii. Ongelmaksi asiaa ei kuitenkaan voi meillä luonnehtia, Kojo sanoo.

Mansikkalan koulukeskuksen vt. apulaisrehtori Hanna Silvennoinen työskentelee pääasiassa alakouluikäisten kanssa Linnalan ja Tainionkosken yksiköissä. Silvennoinen ei näe kiroilua ongelmana alakouluikäisten keskuudessa.

– Pienet ovat aika varovaisia. Päiväkodit ja esikoulut tekevät hyvää työtä, ja kouluun siirtyessään lapset tietävät, että kiroilu ei ole hyväksyttävää. Asiaan puututaan osana normaalia kasvatustoimintaa, erillisille kampanjoille ei ole ollut tarvetta.

Silvennoisen mukaan myös kodeissa korostetaan tapakasvatusta ja sitä, että kiroilu ei ole soveliasta.

– Sopivassa porukassa yksi kiroileva lapsi saattaa innostaa muita mukaan, mutta ennemmin he ovat veljensä vartijoita. Mennään sanomaan opettajalle, että hei kuulitko, kaveri kiroili.

Yläkouluikää lähestyessä kirosanojen käyttö saattaa lisääntyä.

– Viides-kuudesluokkalaisille korostamme sitä, että he ovat esimerkkinä pienemmille.

Lappeenrannassa yläkoululaisten kiroilu Kimpisen koulussa meni siinä määrin liian pitkälle, että kiroilu päädyttiin helmikuussa kieltämään kokonaan. Yle uutisoi asiasta 19.2.

Koulun vs. rehtori Santtu Peltomaa sanoi Ylen haastattelussa kiroilun lisääntyneen kuluvan lukuvuoden aikana.

Kiroilua vastaan aloitettiin kolmen viikon kampanja, jonka aikana opettaja tekee merkinnän jokaisesta kirosanasta tai muusta asiattomuudesta. Kolmesta merkinnästä seuraa keskustelu luokanvalvojan kanssa.

Jos tämä ei auta, kielenkäytöstä tulevat keskustelemaan myös rehtori ja vanhemmat.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

Autoihinvaraosat.fi