Paikalliset

Ilves näyttäytyy yhä useammin – asiantuntija: "Voi hyökätä myös ihmisen päälle"

LUONTO Kaakkois-Suomen alueella ilveksiä arvioidaan liikkuvan 150–160 yksilöä.

Ilvekset näyttäytyvät silloin tällöin myös kotipihoilla. Mäntsäläläinen Teemu Virtanen näki eläimen vain muutaman metrin päästä. Asiantuntija mukaan on mahdollista, että ilves voi käydä myös ihmisen päälle.

Teemu Virtanen

Koko maassa arvioidaan olevan yhteensä noin 2 400 ilvestä.

Kaakkois-Suomessa yli vuoden vanhoja ilveksiä on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ollut ennen käynnissä olevaa metsästyskautta 150–160 kappaletta.

Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen alueen riistapäällikkö Erkki Kiukkaan mukaan alueelle riittäisi hyvin 60–80 ilvestä.

– 2000-luvulla kanta on Kaakkois-Suomen alueella kasvanut reippaasti. Jos ilveksiä alkaa olla liikaa, ne tulevat ihmisasutusten lähelle, ja kesyyntyvät, jos kokevat, ettei ihmisistä ole niille vaaraa, Kiukas perustelee.

Kiukkaan mukaan ilveksiä esiintyy suhteellisen tasaisesti koko Kaakkois-Suomen alueella. Havaintoja on tehty joka puolelta Etelä-Karjalaa, niin maaseudulta kuin taajamistakin.

Harvakseltaan ilvekset ovat ahdistelleet myös kotieläimiä.

– Omakotitaloalueilla on ilveksille helposti saatavaa ravintoa, kuten jäniksiä ja rusakoita. Joskus ilvekset voivat napata vapaana juoksevia kissojakin ja käydä esimerkiksi lampaiden tai ulkona olevan siipikarjan kimppuun, Kiukas huomauttaa.

Ilveksen saalisvalikoima on laaja, aina pikkujyrsijöistä peuran ja poron kokoluokkaan.

Tammikuussa ilves raateli metsäkauriin kuoliaaksi Imatralla Immalanjärven jäällä. Vaikka ilveksiä liikkuu lähellä asutusta ja ihminen ja ilves kohtaavat toisensa yhä useammin, on tupsukorva kuitenkin ihmiselle suhteellisen vaaraton eläin.

– Jos ilves tulee ahdistetuksi nurkkaan, voi se teoriassa ja kyllä käytännössäkin hyökätä ihmisen päälle, Kiukas toteaa.

Ilves on rauhoitettu, ja sitä metsästetään Suomen riistakeskuksen myöntämällä kannanhoidollisella poikkeusluvalla.

Metsästyskausi kestää joulukuun alusta helmikuun loppuun. Kaakkois-Suomen alueella lupia on myönnetty tälle metsästyskaudelle 25. Niistä enää kaksi on käyttämättä.

Kolme lupaa myönnettiin Ruokolahden ja Imatran alueelle ja neljä Rautjärven ja Parikkalan alueelle.

Metsästyskauden 2017–2018 osalta kaikki kaadetut ilvekset päätyvät Luonnonvarakeskukselle tutkimuskäyttöön. Kaikki ilvekset pyydetään näytteeksi joka kolmas vuosi.

Luonnonvarakeskus tutkii näytteistä ilveskannan rakennetta seka↔ ilvesten kuntoa, lisa↔a↔ntymistehoa ja ravinnon koostumusta.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain touko-kesäkuussa kanta-arvion ilvesten määrästä.

Arvio suurpetojen lukumääristä perustuu ensisijaisesti petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin petohavaintoihin.

Ilveshavaintojen tekijöitä pyydetään ilmoittamaan oman alueen petoyhdyshenkilöille.

Ilves

Liikkeellä hämärässä ja öisin, joskus päivälläkin.

Suosii vaikeapääsyistä louhikko- ja mäkimaastoa.

Pystyy kiipeämään ahdistettuna puuhun.

Suosittua ravintoa ovat jänikset, supikoirat, metsäkauriit ja peurat.

Pienpedoista supikoira ja kettu kuuluvat saalisvalikoimaan, joten ne tekevät myös riistanhoitotyötä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat