Paikalliset

Inkeriläisyyttä herätellään Imatralla

Inkeriläisten historiasta puhujana Viola Heistonen.

Imatralle perustettiin Inkeri Klubi ry säilyttämään Inkerin historiaa ja inkeriläistä kulttuuria vuoden 2014 alussa, mutta varsinaisen toiminnan aloitti kuitenkin Imatran pääkirjastossa järjestetty Inkeriläinen ilta-tapahtuma 6.3. Pääpuhujana tapahtumassa oli Viola Heistonen.

– Imatralla ei ole ollut vastaavaa toimintaa, ja siitä onkin kysymys. Asuin pääkaupunkiseudulla ja siellä on erilaisia seuroja, mutta Imatralla ei ollut. Inkeriläisyys kyllä löytyy.

– Inkeriläisyyttä tulee pitää yllä, sanoo Heistonen.

Esitys inkeriläisyyden historiasta alkoi Suomenlahden ja Laatokka-järven väliin sijoittuvan Inkerinmaan nimen taustojen etsimisellä, ja teorioita nimestä tarjottiin useita. Alueella on asunut alkuperäisväestöä kuten vatjalaisia ja inkerikkoja, jotka eivät kuitenkaan ole inkeriläisiä. Inkeriläisillä tarkoitetaan 1600-1700-luvulla Venäjälle muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä.

Inkerinmaan alue ja kulttuuri ovat vuosisatojen varrella kohdanneet erityisesti Ruotsin ja Venäjän, sekä muiden valtioiden hallintapyrkimyksiä sen strategisen sijainnin vuoksi. Heistonen kertoo myös inkeriläisyyden nousukaudesta 1800-luvun lopulla, jolloin Inkerinmaalle perustettiin useita kouluja ja sanomalehtiä painettiin, mikä kieli kulttuurin tason nousemisesta. Käsittelyyn päätyivät lopuksi inkeriläisten elämä Suomen ja Neuvostoliiton niin sodan kuin rauhanaikaisten toimien alla, ja paluumuutto Suomeen.

Tapahtuma jätti jokaiselle läsnäolijalle avoimeksi kysymyksen inkeriläisen kulttuurin säilymisestä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on toinen Imatralaisen nuorista toimittajista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat