Paikalliset

LUT: Lappeenrannan jätevesipulma on ratkaistavissa

Professori Mika Mänttäri näyttää, miltä lappeenrantalaisten jätevesi näyttää nykyään puhdistuksen jälkeen. Hänen mukaansa uudella tekniikalla vedestä saataisiin kirkasta.

Heikki Kemppainen

Lappeenrannan yliopistolla erotustekniikan tutkimus on maailman huippuluokkaa.

Yliopistolla kehitellään uudenlaista jätevesien puhdistusmenetelmää, joka voi ratkaista Lappeenrannankin ongelmat.

Kyse on niin sanotusta membraanitekniikasta, jossa vesi ajetaan kalvon läpi, jolloin se puhdistuu. Kalvolla on huokosia, jotka ovat noin millimetrin miljoonasosan kokoisia.

Uudella tekniikalla puhdistuksen jälkeen järveen laskettava vesi olisi selvästi nykyistä puhtaampaa.

Uudella tekniikalla on jo tehty pieniä kokeita.
Membraanitekniikan professori Mika Mänttäri toteaa, että Parikkalassa on jo tehty pieniä kokeita uudella tekniikalla. Voi olla hyvinkin, että Parikkala ensimmäisenä suomalaisena kunnallisena vedenpuhdistamona ottaa uuden tekniikan käyttöön.

– Parikkalassa yritetään nyt etsiä rahoitusta kenttäkokeille. Heillä tuntuu olevan aika paljon rohkeutta tehdä jotain muuta kuin tuttua ja vanhaa. Isommat ovat hitaampia liikkeissään, kuten Lappeenranta.

– Lappeenrannankin kanssa on keskusteltu, Mänttäri jatkaa.

Tekniikkaa yritetään kehittää edelleen. Mänttärin mukaan yksi haasteista on puhdistuksen jälkeen jäävä jätevesi, jonka osuus on nyt noin viisi prosenttia. Mänttäri mainitsee, että osuus yritetään laskea alle prosentin.

Ulkomailla membraanitekniikkaa on runsaasti, erityisesti tiheään asutuilla alueilla. Japanissa on kerrostaloja, joiden jätevedet puhdistetaan rakennuksessa huuhteluvesiksi membraanitekniikalla. Pekingin olympialaisten suihkulähteistä lensi käsiteltyä jätevettä.

Mänttärillä on näkemys Lappeenrannan ongelmaan.

– Jos vesi puhdistetaan tarpeeksi hyvin, miksei jatketa vanhalla järjestelmällä. Puhdistamo on joka tapauksessa uusittava. Voi olla helpompi ja edullisempi, että Toikansuon nykyisen puhdistamon viereen rakennetaan kokonaan uusi, jonka toimintaa tehostetaan membraanitekniikalla.

Hänen mukaansa tämän jälkeen Lappeenrannan jätevedet voisivat laskea edelleen Rakkolanjokeen, sillä puhdistettu vesi olisi puhtaampaa kuin joessa tai järvessä oleva vesi.

Lappeenrannan on tehtävä jätevesistään ratkaisu, joka maksaa kymmeniä miljoonia euroja.

Jonkinlaiseen ratkaisua on yritetty tehdä pitkään, mutta edessä on yhä edelleen monta mutkaa.

Venäjän näkemys on, ettei Lappeenrannan jätevesiä tule laskea Vuokseen eikä Rakkolanjokeen.

Nykyinen Toikansuon jätevedenpuhdistamo on täydellisen saneerauksen tarpeessa.

Kemiallis-biologisesti puhdistetut jätevedet johdetaan Rakkolanjokeen, joka laskee Haapajärveen ja edelleen Venäjän puolella Viipurinlahteen Seleznevka-jokena. Puhdistamotoimintaa on ollut alueella jo vuodesta 1954, josta lähtien Rakkolanjoki on toiminut purkuvesistönä.

Lappeenrannan kaupungin alueella on yhteensä kuusi jätevedenpuhdistamoa, joista suurin on Toikansuon jätevedenpuhdistamo.

Toikansuolle johdetaan Lappeenrannan asemakaavoitetun alueen jätevesien lisäksi Taipalsaaren ja Lemin kuntien viemäröintialueen jätevedet. Toikansuolla käsiteltiin jätevettä 2011 keskimäärin 15 600 m3/d.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

Autoihinvaraosat.fi