Vaalikoneemme on nyt avattu!

Paikalliset

Imatran neuvolamalli kiinnostaa: Kaikki halukkaat eivät mahtuneet edes seminaariin!

Kuvassa vasemmalla Imatran hyvinvointineuvolan palvelupäällikkö Kirsi Leinonen ja oikealla terveydenhoitaja Ulla Vehviläinen näyttävät saatua kunniakirjaa palkinnosta.

Tuija Sinkkonen

Imatran hyvinvointineuvola sai valtakunnallista huomiota, kun sille luovutettiin kunnallinen lastensuojeluteko -palkinto tänä vuonna.

Monissa kunnissa kiinnostuttiin asiasta ja kyseltiin, kuinka Imatralla on asiat järjestetty.

Hyvinvointineuvolan palvelupäällikkö Kirsi Leinonen toteaa, että Imatralla tehtiin rohkea poliittinen päätös, kun hyvinvointineuvolan toiminta käynnistettiin ja resursoitiin huhtikuussa 2009.

Toimintaa lähdettiin kehittämään pitkäjänteisesti, eikä määräaikaisten hankkeiden kautta.

– Jo nyt on nähtävissä tuloksia ja toiminta on kannattavaa. Pieniin lapsiin kohdistuvat lastensuojelutoimenpiteet ovat vähentyneet, Leinonen kertoo.

Hyvinvointineuvolan vastaava terveydenhoitaja Ulla Vehviläinen kertoo, että toiminnassa terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä työskentelevät työparina.

Kun toiminta käynnistettiin, palkattiin kuusi perhetyöntekijää.

– Toiminta painottuu ennaltaehkäisyyn. Tavoite on auttaa ja tukea perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Vehviläinen korostaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä. Työntekijät menevät asiakkaan kotiin, jossa heidät kohdataan tasavertaisesti.

Vehviläinen toteaa, että tuen tarve ei lopu siihen, kun lapsi lähtee kouluun. Monet ovat muuttaneet työn perässä toiselle paikkakunnalle, eikä ole sosiaalisia turvaverkkoja. Työelämä, työttömyys ja muut tekijät tuovat haasteensa perheiden arkeen.

– Vanhemmuus ei ole hukassa, mutta maailma on niin erilainen kuin 30 vuotta sitten, jolloin yhteisöllisyyttä oli enemmän.

Hyvinvointineuvolan toimintaa on kehitetty asteittain. Ensin toiminta kohdistui äitiysneuvolan lisäksi alle kolmevuotiaisiin lapsiin. Seuraavaksi mukaan tulivat perheet, joissa oli alle kouluikäisiä lapsia ja nyt toiminta kattaa jo perheet, joissa on alakouluikäisiä lapsia.

– Vaikka toiminta on hyvää, ei voi pysähtyä paikalleen, vaan sitä on kehitettävä eteenpäin. Vielä on edessä monta haastetta, sanoo Leinonen.

Hän toteaa, että on pidettävä mielessä, miksi tätä työtä tehdään.

– Tämä on asiakaspalvelua ja tuotamme palveluja kuntalaisille.

Vehviläinen kertoo, että myös terveydenhoitajat tekevät edelleen kotikäyntejä jokaiseen perheeseen, kun vauva on syntynyt.

Leinonen näkee, että yksi tärkeä tulevaisuuden kehityskohde on yhteistyön kehittäminen muiden lasten kanssa toimivien kanssa.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat