Paikalliset

Terästehtaan alueeseen tutustutaan kävelykierroksella Veikko Puskan johdolla

Etelä-Karjalan kesäyliopiston järjestämä kävelykierros terästehtaan alueella Imatralla pidetään keskiviikkona 22.5. kello 17–19. Kokoontuminen ennen lähtöä on Teppanalan koululla, ja matkalla on oppaana historian harrastaja Veikko Puska.

Tilaisuus on maksuton, ja noin kahden kilometrin mittainen kävelyreitti etenee seuraavasti:

Ensontie – Harkkokuja – Pietarintie – Teräksentie – Rautaveikonkuja – Vuorineuvoksenkatu – Inssinkuja – Ensontie.

Reitillä poiketaan muutamalle metsäpolulle.

Ovakon edeltäjä Elektrometallurgiska AB aloitti toimintansa Vuoksenniskalla, minne Bengt Grönblom perusti terästehtaan vuonna 1915. Samalla paikalla aloitti Oy Vuoksenniska Ab v.1917 puuhiokkeen valmistuksen.

Nykyisin tuo paikka tunnetaan Sulattimo-nimisenä. Paikalla tänään seisoo terästehtaan entinen konttorirakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Albert Richardtson vuonna 1933. Talossa toimi pitkään myös Imatran kauppalan toimistot.

Puuhiomon ja terästehtaan väelle yhtiöt rakennuttivat asuintaloja nykyisen Vuoksenniskantien varteen. Ne sijaitsivat entisen Valion ja nykyisen Siwan alueilla. Talot olivat kahden perheen puutaloja.

Nämä talot on purettu, mutta Honkaharjulla on jäljellä kerhorakennus, jossa nykyisin toimii Eevala-niminen ryhmäkoti. Ensimmäinen kerhorakennus oli puinen, mutta se paloi. Sen tilalle rakennettiin nykyinen kivitalo. Terästehdas ja puuhiomo yhdistettiin vuonna 1927 Oy Vuoksenniska Ab:ksi.

Uuden terästehtaan valmistuttua 1930-luvun lopulla kaikki Vuoksenniskan toiminnot siirtyivät Imatran terätehtaalle. Näin alkoi teräksen valmistus Imatralla 1900-luvun alkupuoliskolla. Nykyiselle paikalleen tehdas rakennettiin vuosien 1935–1938 aikana. Tehtaan suunnittelusta vastasi Palmgrenin suunnittelutoimisto. Nykyisin tehtaan nimi on Imatran terästehdas ja omistaja on Ovako Bar Oy Ab.

Tehtaan konttorirakennuksen suunnitteli arkkitehti Tor-Erik Herler vuonna 1949 ja se valmistui vuonna 1950. Tehtaan yhteyteen nousi asuntoalueita noin 100 hehtaarin alalle. Kaikkiaan asuntoja oli 1960-luvulla 325.

Asuntoja varten oli perustettu Teppanalan- kiinteistöyhtiö ja sen osakkeet olivat 100 % yhtiöllä. Taloyhtiö on purettu ja sulautettu emoyhtiöön. Kaikki 16 asuntokasarmia on purettu. Niiden alueella toiminut Osuusliike Imatran kaupparakennus on enää jäljellä ja se on harrastuskäytössä.

Tarkemmin historiasta kerrotaan Teppanalan koululla ja kiertokävelyllä. Kävelyn aikana tutustutaan ”savimajoihin”, ”tipulaan”, Svenssonin-kulmaan ja ”inssitalohin”. Myös arkkitehdit, jotka ovat suunnitelleet alueen talot, esitellään: B. Liljeqvist, A. Richardtson, M. Wasz ja T-E. Herler.

– Moni imatralainen ei tiedä niin sanotuista savimajoista ja niiden historiasta eikä sijainnista. Talot on tehty terästehtaan kuonasta ja ovat puurakenteisia satulakatolla varustettuja. Seinät on rapattu ja myöhemmin talot on maalattu erivärisiksi. Tosin värit ovat haalistuneet ajan myötä. Savea ei taida löytyä muualta kuin pihanurmikon alta.

Kiertokävely on tarkoitettu kaikille omasta asuinalueesta ja kotiseutuhistoriasta kiinnostuneille. Tilaisuudessa kuullaan ensin lyhyt alustus aiheesta kokoontumispaikalla, jonka jälkeen tutustutaan alueeseen kävellen. Kävelykierrokselle ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat

Autoihinvaraosat.fi