Isät vaativat: Tapaamisoikeuden rikkomisesta rangaistava

Noin 30 000 lasta kokee Suomessa avioeron vuosittain. Lapsista kolmannes on syntynyt onnellisten tähtien alla. He saavat eron jälkeenkin tavata molemmat vanhempansa. Loput eli kaksi kolmannesta menettää toisen vanhempansa osittain tai kokonaan, Jari Pulkkinen sanoo.

Terhi Marttinen

Kello raksuttaa. Joka tunti yli kaksi lasta menettää isänsä. Näin väittää Isät lasten asialla -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Pulkkinen.

Kovia lukuja, mutta mihin nämä perustuvat?

– Noin 30 000 lasta kokee Suomessa avioeron vuosittain. Lapsista kolmannes on syntynyt onnellisten tähtien alla. He saavat eron jälkeenkin tavata molemmat vanhempansa. Loput eli kaksi kolmannesta menettää toisen vanhempansa osittain tai kokonaan, Pulkkinen sanoo.

– Parissa vuosikymmenessä näiden lasten määrä on kivunnut puoleen miljoonaan. Tämän luulisi kiinnostavan jo väestötutkijoitakin.

Huolestuneiden isien mukaan lastensuojeluun käytetään satoja miljoonia euroa. Nuo rahat eivät tunnu päätyvän heidän mielestään isien ja lasten parhaaksi.

Pulkkinen uskoo, että elämä isättömänä vaikuttaa ihmiseen läpi hänen aikuiselämänsä.

– Miksi muuten ihmiset etsisivät biologista isäänsä, vaikka eivät ole koskaan tunteneetkaan tätä? Molemminpuolinen kaipuu on pohjaton. Lapsi rakastaa molempia vanhempiaan, eikä hän usein uskalla tehdä valintaa.

Päätösten rikkominen on nykymallissa liian helppoa.”

Yksi ongelma on Pulkkisen mukaan, että tapaamispäätösten toteutumista ei seurata eikä tilastoida. Päätösten rikkominen on helppoa, sillä se ei ole rangaistava teko.

Lapsen elämä vakiinnutetaan lähtökohtaisesti äidin luokse. Sen jälkeen alkaa vieraannuttaminen, johon tahtomattaan saattaa osallistua koko suku.

Pulkkinen puhuu myös yhdistyksen lanseeraamasta termistä, huoltokiusaamisesta. Entinen puoliso pyrkii kaikin tavoin estämään lapsen ja toisen vanhemman välisen yhteyden.

Yhdistykseen on jo ottanut yhteyttä isovanhempia, jotka ovat kokeneet menettäneensä eron myötä lapsenlapsensa.

– Sosiaaliviranomaisilta löytyy kyllä myötätuntoa, mutta se ei tuo yhtään lasta isälle takaisin. Nyt kaivataan tekoja. Yhteiskunnan järjestelmät on muutettava perusteellisesti, jotta nämä ongelmat saadaan ratkaistua.

Miksi isän pitäisi suostua eron jälkeen kolmen prosentin osuuteen lapsestaan?”

Yhdistyksen jäsenet ovat käyneet uuvuttavia taisteluita saadakseen tavata lapsensa. Osa uupuu matkalla ja luovuttaa, osa on vienyt tapauksensa korkeimpaan oikeuteen saakka.

– Mitään syytä tapaamisen kieltämiselle ei ole. Eron jälkeen isät vain ajetaan ahtaalle, ja isän ansioluettelo nollataan. Miksi isän pitäisi suostua eron jälkeen kolmen prosentin osuuteen lapsestaan, jos tutkimustenkin mukaan hän tekee 40 prosenttia kotitöistä avioliiton aikana?

Pulkkisesta on nurinkurista, että avioehdolla suojataan omaisuus, mutta lasta turvaavaa sopimusta ei tunneta.

– Näistä asioista olisi hyvä sopia vielä silloin, kun kaikki on hyvin. Mitä tehdään, jos jotain sattuu? Jos toiselta osapuolelta puuttuu hyvyys, tilanne ajautuu väistämättä tuhoon.

Pulkkinen muistuttaa, että pienemmistäkin asioista järjestetään talkoita, mutta etävanhempien ja lasten tilanteesta vaietaan.

– Kysymys kuuluukin, mikä hyvinvointiyhteiskunta sallii tällaisen tapahtua.

 

Mitä mieltä olet? Ovatko isät huoltajuusasioissa altavastaajia? Miten tilannetta tulisi muuttaa? Keskustele aiheesta tässä.

Mitä huoltokiusaaminen tarkoittaa?

Toisen vanhemman alistamista ja vanhemmuuden mitätöintiä.

Lapsi on huoltokiusaamisen väline.

Lapsen vieraannuttaminen on huoltokiusaamisen äärimmäinen muoto.

Rakkaus lapseen tekee kiusatusta suojattoman.

Viranomaiset tulkitsevat kiusaamisen usein molempien osapuolten riitelynä.

Kiusaaminen on estettävä ja luotava samanlaiset käytännöt kuin koulu- ja työpaikkakiusaamiselle.

Lähde: Isät lasten asialla

 

Vieraannuttaminen vahingoittaa lasta
Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, että lapsen kanssa asuva vanhempi estää tapaamiset ja yhteydenpidon etävanhemman ja lapsen välillä.

Vieraannuttamiseen kuuluvat tavallisesti väärät tai perusteettomat toista vanhempaa koskevat syytökset.

Lopulta lapsen myönteinen suhtautuminen etävanhempaan muuttuu kielteiseksi.

Usein vieraannuttaja saattaa kärsiä persoonallisuushäiriöstä.

Vieraannuttaminen vahingoittaa lapsen kehitystä vakavasti.

Aikuisiässä tällaiset lapset kärsivät huonommasta itsetunnosta, masennuksesta, päihdeongelmista ja vaikeudesta luottaa ihmisiin.

Vieraannuttamisoireyhtymää ei ole Suomessa virallisesti hyväksytty, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sen hyväksynyt.

Yhdysvalloissa viranomaiset ovat arvioineet, että vieraannuttamista esiintyy keksimäärin 10–30 prosentissa huoltajuusriidoista.

Lähde: Duodecim

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä

Kommentit

Kommentit

Hyvä, että asia on otettu puheeksi. Nyt kaipaan todellakin nopeita toimia! Minusta on törkeää jokaiselta naiselta viedä mieheltä lapsi. Ihan sama minkälaisia riitoja on taustalla,ne eivät ole lapsen asia kantaa. Toisaalla taistellaan isyyslomista ja isien mahdollisuudesta rakentaa suhde lapseen ja sitten tulee naisia, jotka torpedoivat koko ajatusmaailman, sanon, että hävetkää.
Ei oikein voida sanoa olevamme edistyksellisessä kulttuurissa, kun vieläkin mahdollisuus siihen, että isät kielletään! Mietin vain, miten tilanne vaikuttaa miesten ajattelumaailmaan ja itsetuntoon isinä.
Jaksamista haamuisille ja haamusuvuille!

haamutäti (ei varmistettu)

Olen ollut todella surullinen poikani puolesta sekä myös siitä, että mummona enää näe rakkaita lapsenlapsiani. Ex-miniäni tietäen, hän osaa manipuloida hyvin lapsiaan sekä miniän sairas suku. Ymmärrän, jos poikani olisi halunnut erota, mutta se oli miniä, joka
halusi itseään korostaa. Poikani oliaina (10 v.aviossa) tunnollinen ja perheestään ja lapsistaan huolehtiva isä, äidin saadessa vain olla "kotirouvana" vailla toimeentulohuolia, mutta se ei riittänyt, vaikka isä olisi kuinka yrittänyt ymmärtää.

surullinen mummo (ei varmistettu)

Jos puoliso kokee avioeron suurena narsistisena loukkauksena hän ryhtyy kostamaan ja tuottamaan kipua ex-puolisolleen raaimmalla tavalla; hän voi alkaa vieraannuttamaan lapsiaan toisesta vanhemmasta toistamalla esim. että näin hän jätti kaikki meidät. Vähitellen lapset jopa uskovat tuon vaikka mitä tekisi. t. kaksi lastaan menettänyt

Jock (ei varmistettu)

Miten tuo uudenlainen sovittelu eroaa vanhasta sovittelusta? Ei taida toimia siinä tilanteessa missä ongelma on se, että toinen ei noudata edellistäkään sopimusta. Täytyy ymmärtää, että on olemassa ihmisiä, jotka haluavat eristää toisen vanhemman - ilman häpeää. Eivät he tule noudattamaan mitään sopimuksia jos ei ole pakko. Tuntuva sanktio tai lähivanhemmuus pois on ainoa vaihtoehto. Vakiintuneet olosuhteet eivät saisi painaa enemmän kuin vieraannuttaminen. Valta sille, joka ymmärtää vastuun myös lapsen suhteesta toiseen vanhempaan.

Etäisä (ei varmistettu)

Kovin surullisia lasten kannalta nämä vanhempien parisuhteiden kariutumiset ja niistä seuraavat monenmoiset "näytelmät"! Isien tapaamisoikeuden hankaloittaminen tai peräti esto ei ole hyväksyttävää! Ei myöskään se ilmiö, että kovin monet isät eivät pidä tapaamisoikeudestaan kiinni -sen uskoisin olevan valitettavasti vielä yleisempi ilmiö! Niin tai näin, lapset kärsivät ensisijaisesti.

surullista (ei varmistettu)

" kovin monet isät eivät pidä tapaamisoikeudestaan kiinni"

Se on oikeus, ei velvollisuus. Ero jättää usein niin syvät haavat, että niiden haavojen myötä loppuu kaikki halu yhteydenpitoon.

Yksisilmäinen

Kuinka saa muualla asuvan vanhemman tapaamaan lastaan ja osallistumaan lapsensa elatukseen? Vanhemmat useimmiten sopivat siitä, että isä muuttaa pois ja äiti jää lähivanhemmaksi. Oikeuteen asti päätyvät riidat ovat pieni vähemmistö kaikista eroista. Jos äiti vapaaehtoisesti muuttaa pois, niin ulkopuoliset pitävät tilanneta omituisena ja äitiä lähtökohtaisesti huonona. Olipa ratkaisu kumpi tahansa, pitäisi molemmilla vanhemmilla olla mahdollisuus sellaiseen asumiseen, että se mahdollistaa arjen jakamisen lasten kanssa. Elatusvelvollinen saa nyt vuodessa 80 euroa verovähennystä, lähivanhempi lapsilisät, elatustuet ja lasten kanssa asumiseen asumistukea.

Eroäiti (ei varmistettu)

Tuohon "isät eivät pidä tapaamisoikeudestaan kiinni"- asiaan pitää sitten perustaa oma järjestö. Isät lasten asialla yhdistys kyllä tukee ajatusta mutta keskittyy siis omaan agendaansa eli aivan liian isoon ongelmaan.

Isä69 (ei varmistettu)

On myös niitä isejä, jotka eivät halua tavata lastaan eron jälkeen, vaikka lasta oltaisiin yhteistuumin odotettu. Miten näiden isien kohdallaan pitäisi toimia?

Memma (ei varmistettu)

Syy tapaamatta jättämiseen isän puolelta voi olla myös taloudellinen. Koska oikeus ei mitenkään turvaa isän oloja, voi tuloksena olla esim. asunnon pakkomyynti ja totaalinen talouden romahtaminen sen jälkeen kun lapset on sopimusten vastaisesti viety eri paikkakunnalle.

Lapsikaappaus on rikos, maan sisäisenä saman asian voi "lähivanhempi", useimmin äiti, tehdä huoletta. Rikkoa kaikki sopimukset ja romuttaa isän ja lasten elämän kenenkään siihen puuttumatta.

fffffff (ei varmistettu)

Kummallisen yksipuolista ajattelua ja naiten syyllistämistä. Kas kun ei se oli läheskään aina niin, että nainen, eli lasten äiti ei anna lasten tavata lasten isää.
Hyvin monesti on myöskin niin, ettei lapsilla ole olemassa halua tavata isää, ja joskus lapsesta isän tapaaminen on jopa epämiellyttävää ja äidin, eli naisen on pakotettava lapsi tapaamaan isää, koska isä, yhteiskunnan säädökset ym. tahot eivät huomioi sitä mitä lapsi haluaa.

Ei väkisin tapa... (ei varmistettu)

On monenlaisia isiä, alkoholi-ongelmaiset ja väkivaltaiset ovat ihan eri ryhmänsä. Kyse on aivan normaaleista, suomalaisista työssä käyvistä miehistä,joiden X-vaimot estävät lapsia tapaamasta isiään. Vieraannuttavat lapset koko isänpuoleisesta suvusta ja koittavat jopa saada uudesta mies suhteestaan lapsille uuden isän. Itse olen kokenut miten surullista ja raastavaa on isovanhemmille ja lapsille,sekä tietenkin isälle,kun ei koskaan tiedä saadaanko tavata sovitusti.

Kyynel silmissä (ei varmistettu)

Vivatsu hyvä, olet tosi, tosi väärässä. Suurin ongelma on naisen kostonhalu miehelle, jossa lasta käytetään sosiaalityntekijöiden kanssa euroopan ihmisoikeuslakia rikkoen koston välineenä. Näin se vaan on, eikä se siitä miksikään muutu.

isä 66 (ei varmistettu)

Suurempi ongelma taitaa olla se, etteivät monet isät halua tavata lastaan saati edes maksaa lapsensa elatuksesta. Elatusmaksuja taitaa olla perinnässä paljon. Ei muisteta edes synttäripäivinä. Aika harvinaisia tällaiset tapaamisoikeuksien rikkomiset on ja varmasti painavat syyt niihin on olemassa.

Jos vastuu kasvatuksesta on äidillä ja isä käyttäytyy lapsen kanssa kuin idiootti, tulee kasvattaminen tällaisissa tapauksissa todella vaikeaksi. Yhteistyön on toimittava kasvattamisessa ja tämä voi olla monelle isälle vaikea ymmärtää, kun sen lapsen kanssa vietetään niitä viikonloppuja ja arjessa ei mukana olla ollenkaan. Monella kuitenkin toimii hyvin.

123 (ei varmistettu)

Erilaisesta näkökulmastasi jäi puuttumaan perustelu tai muu lähde sille, miten mainitsemasi ongelma on todellisuudessa suurempi. Huudellahan voi vaikka mitä ongelmia, mutta ilman perustelua näkemys ei ole minkään arvoinen. Esimerkiksi tämän artikkelin tiedot perustuivat edes jonkinlaiseen tilastointiin.

Shoon (ei varmistettu)

Tapaamisoikeudella temppuileminen on helppo tapa kostaa entiselle puolisolle. Asiat menevät jo heti alussa pieleen, kun naisvaltainen virkamieskunta pitää huolen siitä, että huoltajuus pääsääntöisesti annetaan äidille. Isän ainoaksi velvollisuudeksi jää elatusmaksujen suorittaminen. Tapaamisoikeudesta halutaan päästä eroon keinoja kaihtamatta.
Omalla kohdallani kaiken piti sujua yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan. Haimme yhteisellä hakemuksella asumuseroa, joka olisi vuoden päästä johtanut automaattisesti avioeroon. Sain kuitenkin haasteen huorin tekemisestä, kun olin ollut "uskoton" entiselle vaimolleni 11 kuukautta sen jälkeen, kun hän oli lähtenyt omille teilleen. Nykyään tällaisia naurettavuuksi ei onneksi enää pääse tapahtumaan. Itse kuitenkin menetin jo silloin luottamukseni oikeuslaitoksen täyspäisyyteen.

Eroisä (ei varmistettu)

Pakko nostaa tässä yhteydessä yksi tosiasia. Kyllä ne äiditkin osaa ja heitä on kasvava joukko. Osaavat olla hyvin häikäilemättömiä. Jätetään muksut isälle ja lähdetään uuden miehen matkaan. Ei välitetä hevon kukkua vaikka olisi tehneet vaikkapa kaksi kertaa kuussa tapaamissopimuksen. Ei vain oteta lapsia, ihan kuten miehetkin tekee. Ja sirkustellaan minkä ehditään ja vältetään ettei vaan sanota ei, vaan ollaan lasten kavereita ja kaukana kasvattajasta.

Eikä näissä läheskään aina ole takana se, ettei niitä lapsia anneta. Monelle ihan tietoinen valinta, ettei ota. Helppoakinhan tämä on vielä, kun kukaan ei voi puuttua.

50/50 äiti ja 2... (ei varmistettu)

Mielestäni olisi hyödyllisempää puuttua avioeroihin, siis estää erojen syntyminen. Miksi pari eroaa viiden vuoden ja kahden lapsen jälkeen siitä kun upeissa häissä on vannottu suurta rakkautta ja ikuista liittoa? Liian lyhyt pinna? Ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? Auttaisiko ammattiauttaja ennen eroa? Voisi kertoa, miten voi käydä eron jälkeen eri osapuolille, miten taloudelliset vastuut muotoutuisivat, miten syntyvät köyhyysloukussa elävät yksinhuoltajaperheet jne. Nykyisellään eron saaminen on niin helppoa, että ehkä tällaisia seikkoja ei ehditä miettiä, ainakaan loppuun asti.

peejiiäm (ei varmistettu)

Tapaamisoikeuden käyttämättäjättämisestä tulee rangaista myös. Eli tuttavapiirissä on näitä isiä, jotka tiukasti vaativat tapaamisia lapsen kanssa, kunnes löytyy uusi tyttöystävä, eikä lapsi kiinnosta tämän jälkeen enää ollenkaan. Lupaavat kaikenlaista kivaa, mutta jättävät aina saapumatta paikalle eivätkä vastaa puheluihin. Ja sitten kun uuden tyttöystävän kanssa parin vuoden päästä meneekin poikki, niin taas ollaan vaatimassa tapaamisia lapsen kanssa, joka ei enää edes tunnista isäänsä.

Eli tämä pitäisi saada lakiin rikokseksi lasta kohtaan. Jos etävanhempi haluaa tapaamisoikeudet, niin siitä pitää myös seurata vastuu siitä, että tapaamiset toteutuvat siihen asti kunnes lapsi täyttää 18. Ja jos tapaamisoikeuden jättää käyttämättä, oikeudet tulisi menettää pysyvästi. Näin lapsi pystyisi jatkamaan elämäänsä luotettavien aikuisten kanssa, eikä hänen tarvitsisi jatkuvasti miettiä, miksei isä taaskaan tullut, vaikka lupasi.

Tuuliviirejä nähnyt (ei varmistettu)

Joo. Kello raksuttaa. On raksuttanut jo 17 vuotta. Ja "hei hei isi menee nyt" on kulunut puhki. Ei näy, ei kuulu, tapettikin on läsnäolevampi keskustelukumppani. Sellainen on minun kolmen lapsen isä - aviomies.
Enää ei pieninkään viitsi kysyä, milloin isä tulee. Ei tule.

Työnarkomania o... (ei varmistettu)

Kyllä olisi todellakin tuotava esille myös se, että kovin monesti isät eivät lapsiaan eron jälkeen halua tavata, on uusi elämä johon entinen ei kuulu. Isä käytännössä hylkää lapsensa, ja äiti kantaa kaiken vastuun ja jaksaa yksin. Meilläkin; olen yrittänyt kannustaa isää tapaamisiin, vastuun ja vanhemmuuden jakamiseen, turhaan. Mistä tukea ja kuulluksi tulemista näissä tapauksissa!

TH (ei varmistettu)

Nimimerkki "TH"
Olisiko sinulla mahdollisuus olla yhteydessä lastesi Isovanhempiin (siis ex miehesi isään tai äitiin) tai jos he eivät ole enää elossa muihin sukulaisiin Isän suvun puolelta? Monilla isovanhemmilla on uskoakseni aikaa, rakkautta ja halua osallistua lastenlastensa elämään. Isovanhemmat voivat ehkä myös "rauhanväittäjinä" ja joka tapauksessa saisit tukea itsellesi.

Tunnen myötätuntoa isiin, joita on vieraannutettu lapsistaan.Olen seurannut erään sellaisen kohtaloa useita vuosia. Onneksi isovanhempien rakkautta ei voi vieraannuttaa, se ajatus lohduttaa.

Isoäiti (ei varmistettu)

Miehet voivat käyttää tapaamisten väliinjättämistä myös ex-puolisin kiusaamiseen. En vuosiin voinut suunnitella mitään omia menoja ns. Isäviikonlopuille, koska ei koskaan tiennyt milloin isä jätti lapset hakematta. Aina oli oltava varasuunnitelma noille viikonlopuille. Lapset odottivat reput pakattuina tuleeko isä, ja joutuivat välillä pettymään. Ja tässä tapauksessa syyt eivät todellakaan olleet taloudelliset!

Olisiko mahdollista luoda huoltajuussopimus, joka sitoo molempia vanhempia. Rikkomuksista jonknlaiset sanktiot jne.

Äippä (ei varmistettu)

Silloin kuin isä tai äiti ei tule hakemaan lapsiaan tapamiseen kun on sovittu,niin on kyse melkoisen sairaasta ihmisestä.Voisi kääntää asian näin että ehkä lapsille on parempi olla ilman tälläistä hyvin sekavasta ihmisestä koska normaali kirjoihin ei sellaista ihmistä voi luokitella.Normaalit stabiilit ihmiset ei käyttäydy näin edes avioero tilanteessa.Uutisissa saa usein lukea mihin kaikkeen tälläiset mieleltään sekavat ihmiset on entisille perheilleen tehneet.Joskus kannattaa vetää rakoa entisiin avipuolisoihin jos käytös on sekava ja epäluotettava.

yrittäjä (ei varmistettu)

Lapsi menee rikki. Lapsen sielu ja mieli hajoaa, jos isä ei tule vaikka lupaa. Jos isä ei ole ennen avioeroa ollut perheessä kuin satunnaisena hotellivieraana, on ihan turha ottaa aktiivi-isän roolia eron jälkeenkään. Tilanne lapsen kannalta vain huonontuu.

Miksi minä en kelpaa, miksi minä en kiinnosta edes omaa isääni? Kysymys toistuu liian monta kertaa ja rikkoo pienen ihmisen. Jos sakkoja halutaan tähän aikuisten valtataisteluun mukaan, on sakkojen asettajan oltava lapsi. Mihin erolapsi voi luottaa, jos ei edes omiin vanhempiinsa, jotka vaan keskittyvät tappelemaan keskenään???

Ei riitä, että "nyt isi kyllä yrittää". Yrittämisen aika meni jo. Teinisieluiset eivät vanhempina pärjää, ikä ei ratkaise. Erotilanteessa aikuisen (jopa isän) on hetkeksi unohdettava oman etunsa perääminen ja ajateltava lasta ja lapsen maailmaa. Rikkinäisistä lapsista kasvaa hyvin usein rikkinäisiä aikuisia. Repijinä on aina vain useammin,yleisemmin ja hyväksytymmin lapsen omat vanhemmat.

Vanhemmuus on s... (ei varmistettu)

No niin. Miksi sekoitetaan asiat. Nyt puhuttiin siitä osasta erolapsia jotka ovat enemmän tai vähemmän vieraannutettuja toisesta vanhemmasta ja, veljet ja siskot!, niitä on paljon. Isät lasten asialla ry seisoo siinä samassa porukassa joka haluaa ja suorastaan vaatii että isät (tai äidit) jotka eivät tapaa lapsiaan -alkaisivat heitä tapaamaan. Tämä yhdistys siis keskittyy uutisessa olevaan ongelmaan ja sen ratkaisemiseen. Ja sehän ei varmaan haittaa kunnon lähivanhempia, olivat sitten äitejä tai isejä, että rakkaalla lapsella olisi molemmat rakastavat vanhemmat niin arjessa kuin juhlassakin!? Siitä ei varmaan kenenkään lapsen sielu rikkoonnu - ja mitä tulee sellaisiin vanhempiin jotka vasta eron jälkeen heräävät vastuulliseksi - eikö se ole lapselle lottovoitto!? Eikö "lähivanhemmalla" riitä sydäntä ja sielua yli omien näkemystensä lapsen edun asettamiseksi ykköseksi. Uutisen yhdistystä kaivataan!

isä69 (ei varmistettu)

Ai mikä lottovoitto? Vasta eron jälkeen isä opettaisi pikkuhiljaa lapsen luottamaan itseensä, kunnes taas "omien tarpeiden" vuoksi jättäisi tulematta? Pettäisi, jättäisi, hylkäisi? Melkoinen lottopotti.

Ei kiitos (ei varmistettu)

Hei nyt mä keksin. Jätetään ne isät, jotka ilman mitään syytä on vieraannutettu omista lapsistaan ihan oman onnensa nojaan. Kosketaan niille se, että oma entinen väkivaltainen juoppo siippa ei tapaa lapsiaan. Se kuulostaa tosi reilulta vai mitä.

En koskaan ymmärrä teitä arvon äidit, joiden parhaiten pitäisi ymmärtää miltä lapsesta tuntuu menettää se toinen vanhempi ja silti energiaa riittää yrittää tämäkin hyvä asia jälleen kerran vesittää. Kysykää itseltänne haluatteko ihan oikeasti sen miehen jakamaan sitä huoltovastuuta lapsen ehdoilla vai teidän ehdoillanne.

Voi olla, että lapsiaan tapaamasta kieltäytyviä isä on enemmän kuin syyttömästi vieraannutettuja isiä. Jos näin, niin missä viipyy se yhdistys joka yrittää sen asian laittaa kuntoon. Lopettakaa valitus ja tehkää asialle jotain. Jos joku väittää tosissaan, että äidillä on hyvä syy AINA jos estää lapsen kontaktit toiseen vanhempaan niin tämä ihminen ei tosiaan tiedä näistä asiosta yhtään mitään. Juuri nämä ihmiset ovat tukemessa asenteillaan niitä vanhempia jotka toimivat väärin. Vain ne jotka on asiaan henkilökohtaisesti törmänneet tietävät, että on olemassa vanhempia jotka kykenevät oman etunsa takia vaikka mihin. Voin vakuuttaa, että tämän kohtaaminen on melkoinen shokki eikä sitä halua uskoa itsekkään. Sama kun sanoisitte raiskatulle että se oli sun oma vika. Lopettakaa niiden lyöminen, joita on jo lyöty enemmän kuin laki sallii. Tuntuu siltä, että on olemassa nää muutama tyyppi, jotka oikein odottaa tämänkaltaisia uutisia jotta pääsevät taas kertomaan kuinka ikävä tapaus se oma ex on. Jos lasten kohtalo oikeasti surettaa niin menkää mukaan tukemaan tätä yhdistystä. Saatte ainakin jonkun toisen lapsen asiat kuntoon jos omaan tilanteeseen ette voi vaikuttaa.

Etäisä (ei varmistettu)

Kylläpäs tässä nyt syyllistetään eron kokeneita isiä juopoiksi ja vaikka mitä. Eivät ole läheskään aina. Itselle kävi niin, että pitkään jatkuneen avioliiton päätteeksi vaimo selän takana löysi uuden miehen, ilmoitti vain haluavansa eron ja muutti omilleen haluamatta edes vakavissaan mitään sovittelua. Yritti kyllä vängätä pienen lapsemme lähihuoltajuutta itselleen, mutta kun olin neuvotteluissa jämäkkä enkä suostunut niin onneksi lähihuoltajuus jäi minulle. Tapaamiset sovittiin puoliksi, mikä kyllä sopii. Jos olisin suostunut luovuttamaan lähihuoltajuuden niin varmasti minutkin olisi vähitellen vieraannutettu lapsesta esimerkiksi siten, että ex-vaimo olisi muuttanut toiselle paikkakunnalle lapsen kanssa. Onnekseni olen mallikelpoisen kunnollinen, hyvässä työssä, en juopottele enkä hengaile missään kaveriporukoissa vaan silloin kun lapsi on luonani, omistaudun täysin hänen hoitamiselleen. Tässä tilanteessa en edes mieti uutta ihmissuhdetta, kun lapsi tulee ensimmäiselle sijalle. Olen hyvä isä ja lapsi aktiivisesti kaipaa luokseni.
Ymmärrän hyvin, että jos olisin vähemmän kaiken moitteen yläpuolella, vähemmän hyvässä työssä tai vähemmän sitkeä puolustamaan etujani, lapsi olisi viety minulta mitään kysymättä. Tässä valtakunnassa ei mies tunnu saavan oikeutta. Neuvoisin tähän tilanteeseen päätyviä pitämään jämäkästi mutta rehdisti ja tasapuolisesti kiinni oikeuksistaan alusta saakka. Pitää olla yhteistyökykyinen ja -haluinen ja ajatella ennen kaikkea lapsen etua, mutta samalla pitää joka askeleella varoa ettei mene ansaan ja luovu hetkeksikään mistään olennaisesta oikeudestaan edes minkään sopimuksen tai vaihtokaupan varjolla. Kun kerran luovuttaa lähihuoltajuuden pois, sitä ei mies enää takaisin saa. Käytännössä lähihuoltajuus ei tasan jaetussa huollossa vaikuta kauhean paljon käytännön asioihin, mutta toimii hyvänä vakuutena siitä, ettei lasta yritetä kaapata pois isän vaikutuspiiristä. Tietenkään isäkään ei saa kaapata lasta vaan pitää edesauttaa kaikenlaista tasapuolisuutta, eikä kumpaakaan vanhempaa saa mustamaalata lapselle.

NN (ei varmistettu)

Naiset / äidit ruotuun ja miehille/ iseille oikeutta!! Ei miehet sen huonompia ole kuin naisetkaan hoitamaan omaa lastaan, kun vain saisivat siihen tilaisuuden. Kunnollisia miehiä on Suomi täynnä, joita vain äidit ja sossutädit syrjii ja ajattelee vain sitä pahinta. Asennetta miehet, pitäkää puolenne älkääkä menkö naisten juttuihin mukaan!

kikkia (ei varmistettu)

Joopa joo. Isät vaatii, äidit vaatii, isovanhemmat vaatii, naapurit vaatii, kumminkaimantätisedät vaatii... Entäs lapsi???
Tapelkaa vaan keskenänne, kuin raivotautiset sudet. Sitten kun lapsi on suhteeseen tehty, on pelaamisen aika ohi. Molemmilta.

Ei kiitos (ei varmistettu)

Tällä hetkellä yhteiskunta kumminkin tukee tuota "pelaamista" ja sitä käyttävät erityisen räikeästi hyväksi äidit. Toivottavasti tämä järjestö onnistuu vähentämään "pelaamista" lasten kustannuksella.

Vieraannutettu isä (ei varmistettu)

Näissä keskusteluissa tulisi muistaa, että useimmiten äiti kuitenkin on se, joka kaiken arjen tekemisen hoitaa - kyseessä on oikea aito ajan ja enrgian käyttö, joka liittyy kaikkeen arjen tekemiseen. Jos nämä miehet, joilta ns. on riistetty oikeus isyyteen, tietäisivät edes hitustakaan siitä reaalimaailman kiireisestä arjesta, jonka yksin jäänyt äiti yksin joutuu hoitamaan, voisivat nämäkin puheet tuolta objektiiviselta tarkastelupohjalta jäädä puhumatta, koska puhujat eivät tiedä, mistä puhuvat. Miehet useimmiten pitävät avioliitoissa tai parisuhteissa naisia omina kotiorjinaan, missä systeemissä nainen hoitaa kaiken. Miten miehistä ylipäätään olisi lapsen huoltajiksi, kun eivät avioliiton aikanakaan saa tehtyä edes perusasioita esim. kotiaskareista. Sitten, kun tämä naisten kotiorjuutus ja alistaminen joskus on loppunut, niin aletaan sitten käydä tätä keskustelua. Nyt evoluutio miesten osalta ei vielä ikävä kyllä ole siinä vaiheessa. Olen itse yrittänyt saattaa entistä puolisoani edes ymmärryksen tasolle siinä, että minä todella hoidan kahden aikuisen vastuut sillä aikaa, kun hän rakentaa kesämökkiä ja kirjoittelee senssipalstoilla. Tämä ei ole mennyt perille. Meillä isi saisi olla lapsien kanssa enemmänkin, mutta kun tahtoa ei ole, vaan ilmeisesti menossa on uuden kotiorjan etsintä. Joten unohtakaa nämä puheena olleet suunnitelmat. Maailma ei ole valmis näille. Ensin pitäisi ainakin kansakuntamme miehet laittaa miehuuskouluun kasvamaan aikuisiksi ja sitten vasta pyrkiä asettamaan heitä esimerkilliksiksi kasvattajiksi. Ja tähän menee aikaa, kuten kaikki naiset ja te miehetkin tiedätte.

Paperimiehen hy... (ei varmistettu)

Voimia ja jaksamista ikävässä arjessa. Muista kuitenkin, ettei henkilökohtainen huono kokemus mitenkään oikeuta yleistämään ongelmaa kaikkia koskevaksi, saati tuomitsemaan muita.

Shoon (ei varmistettu)

Toivotaan menestystä yhdistyksen yritykselle poistaa puheena oleva ongelma! Isosta uarakasta siinä on kysymys, sillä niin suuri joukko on isiä, jotka eivät eron jälkeen hoida osuuttaan vanhemmuudestaan - edes maksaen elatusmaksuja saati että toteuttaisi oikeuttaan lapsensa (-tensa) tapaamiseen. Tästä syntyy runsaasti kuluja yhteiskunnalle (mm. Kelan maksamat elatusmaksut), puhumattakaan siitä kuinka monen lapsen mieli murtuu isän välinpitämättömyydestä, hyljätyksi tulemisen tunteesta...

surullista (ei varmistettu)

Lapsi koston välineenä avioerossa.

Etelä-Karjalan Kesäyliopisto.
Ammatillissivistävä koulutus Lappeenrannassa.

Lapsi koston välineenä ja lyömäaseena huoltajuusriidoissa ja eroissa.

Koulutus on suunnattu lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstölle, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, psykiatrisen hoitotyön henkilöstölle, poliiseille, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöille, opettajille, juristeille, tuomareille ja syyttäjille, maahanmuuttajatyötä tekevälle henkilöstölle, seurakuntien työntekijöillle ja kriisityöntekijöille.

Sisältö

Lapsen ja toisen vanhemman suhteen tuhoaminen: kuka, miten ja miksi?
Merkitys ja psykososiaalinen oirehdinta lapsen kannalta
Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi
Mitä voin ammattilaisena tehdä tilanteen purkamiseksi?
Koston psykologia: Miksi kostetaan, kuka kostaa? Onko kosto suloista?
Kosto avioeroperheessä: toisen vanhemmuuden tietoinen tuhoaminen.

Aika ja paikka
26.10.2011 klo 9.00 - 16.00
Kesäyliopisto, Lappeenranta.

Luennoitsijat
Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, erikoistutkija
Nyholm Jan-Olof, kriminaalipsykologian dosentti, varatuomari ja rikosylitarkastaja

Hinta
195 €, sisältää luentomateriaalin sekä aamu- ja päiväkahvin

Ilmoittautuminen 12.10.2011 mennessä

Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään puolet koulutusmaksusta. Mikäli perumista ei tehdä lainkaan tai henkilö ei saavu paikalle, peritään koko maksu. Oikeus muutoksiin pidätetään. Koulutusvahvistus lähetetään osallistujille noin viikkoa ennen koulutusta.
---

Lasten oikeudet. (ei varmistettu)

Tuusulan sossun menettelyvirheitä ja lapsien pahoinpitelyä äidin toimesta. Lastensuojelu Tuusulasta ei välitä yhtään isän huolesta.Poliisillakin tutkinnassa nämä pitelyt vielä. Kesäloma-aikanakin lapset joutuvat (alle 2v ja 6v tytöt) joutuvat olemaan päiväkodeissa, vaikka isällä olisi heille rutkasti aikaa. Juttu on hyvin laaja ja aineistoa on kerätty. Mitä hirveämpiä faktoja. Tuusulan sosiaalitoimi vain ei isejä asiassa auta. Haukkuvat vain. Jopa ministeriö on kuullut asiasta. Tuomari Jorma Brusila olisi rakastavalle isille tarjonnut joka toinen viikonloppu vain. Isi pakotettiin sopimukseen. Tuusulan sossun Sari Tuominen ja Suvi Lappalainen yhdessä lasten äidin kanssa mustamaalaavat isää järjestelmällisesti, Espoon turvakodin mallin mukaan.

On videoita, äänitteitä, kuvia, nettiblogeja ja päiväkirjaa isältä vaikka kirjaksi saakka. Ja ne julkaistaan varmasti.

Teute H Tuusulasta (ei varmistettu)

Sitä nyt ei tiedä, onko tuo isä vaikkapa narsisti, kun tuota materiaaliakin on tullut kerätyksi noin runsaasti äitiä vastaan. Yleensä silloin, kun materiaalia alkaa kerääntyä, on jotain pielessä eli ns. näyttö kääntyy itseään vastaan. Sosiaalityöntekijät ovat ammattilaisia ja heillä ei ole aikaa eikä halua tehdä tahallaan vääriä ratkaisuja. Minulla on ystäväpiirissäni äiti, joka ei tiennyt isin puuhista eron jälkeen, kunnes lapsi ei enää suostunut isälleen menemään: isi oli heilunut humalassa, kun lapsi oli ollut hänellä. Kyseessä oli narsisti, joka luotti siihen, että pieni lapsi ei ymmärrä kertoa, mitä oikeasti on meneillään isin luona tapaamisissa. Tämä isi keräsi samalla tavoin materiaalia perheen öitiä vastaan ja yritti osoittaa hänet kelvottomaksi huoltajaksi. Tämä on sosiaalitoimelle varmaan jokapäiväistä työsarkaa, joten jos ei soiaalityön kentästä mitään ymmärrä, niin kannattaisi kirjoittaa myös siitä näkökumasta, hyvä Tuusulan herra. Kaverinko puolesta kirjoitat vaiko oletko kenties itse se kykeneväinen iskä? Tässä unohtuu sinulta nyt lapsen paras. Tuskin äiti turhaan itseään kuluttaa joka aamu rahtaamalla lapset päiväkotiin ja takaisin, kun saisi apua isästä omaan arkeensa. Nyt on tainnut joku kohta jäädä huomaamatta tuolla kirjoittajalla. Ihmiset ovat usein hyvin arvostelukyvyttömiä sen suhteen, mitkä asiat vain näyttävät joltain ja mitkä ovat sitten se totuus. Jos olet narsistin ystävä, hän osaa näytellä kivaa kaveria ja huolehtivaista isää, mutta kun asiat eivät mene niin kuin hän haluaa, niin silloin sinäkin ystävänä saat sen hyvin kierolla tavalla tuta. Otapa selvää taustoista ja tulet hyvin todennäköisesti yllättymään vaikka et sitä osaa aavistaa. Lapsia tämä analyysisi ei auta millään tavalla, vaan ihan samalla tavalla kuin aina ennekin he ovat uhreja. Heitä pitäisi auttaa eikä keskittyä syyttelemään sosiaalitoimea, mikä on tietysti helpompaa kuin oikeasta ajaa lasten etua. Eli mikä on päämääräsi, sekä että lapsilla olisi jatkossa hyvän elämän avaimet vaiko se, että on kivaa päästä osoittamaan sormella jonkin ammattikunnan edustajia.

Ratkaisukeskeis... (ei varmistettu)

Kyllä sitä apua on tarjottu. Tarjottiin heti eron jälkeen kolmio Tuusulasta ja auto alle ilmaseksi. Jottei oisi lasten päiväkodit jne. muuttuneet. Tälle lähiäitien valioyksilölle se ei kelvannut, vaan oltiin evakossa monta kk ilman työtä,asuntoa saati rahaa. Silti eväsi lapsia koko ajan, vaikka he vielä kirjoillakin isän talossa. Ja nyt on menossa vieroittaminen ja perättömät ilmiannot. Äiti on jättänyt 2 ja 6 v tytöt yksin kerrostaloon pitkiksikin ajoiksi. Vie kuumeessa tarhaan. Ja pitää tarhassa min 10h joka päivä, vaikka isällä tarhapäivä olisi max 5h. Isä vaan haluisi, että lapset tulisi kotiin isoon OK-taloon,jonka perheelle itse omin käsin rakentanut. Ja on varsin pätevä lasten kanssa ja lapset kaipaavat kauheasti isää. Isällä on omia firmojakin eli ei mikään hampuusi. Kannattaa ensin miettiä monelta kantilta asiaa, ennen kuin narsistiksi huutelee! PA-syndrooma on sairaus naisillakin. Että evää jopa puhelinyhteyden isään ja isän sukuun se äiti! Nyt vuosi mennyt jo.

Tuusulasta (ei varmistettu)

Isyyslakiin harkittava muutosta avoliittoinnon takia.

Helsingin Sanomat 2.8.2011.

STT

Oikeusministeriössä kaavaillaan uudistuksia lähes 40 vuotta vanhaan isyyslakiin. Perhemuodot ovat muuttuneet oleellisesti siitä, kun laki 1970-luvulla laadittiin.

Isyyslain säätämisen aikaan avioliiton ulkopuolella syntyi vain noin 10 prosenttia lapsista, kun nykyään lapsista noin 40 prosenttia syntyy avioliiton ulkopuolella, useimmiten avoliittoon.

Avoliittoon syntyvien lasten isien isyyden tunnustamista pidetään hankalana ja sen katsotaan asettavan avoliittoperheet huonompaan asemaan kuin avioliittoperheet. Ministeriö on valmis harkitsemaan, miten tunnustamista voitaisiin yksinkertaistaa avoliitoissa. Kokonaan se ei kuitenkaan luopuisi isyyden tunnustamisen vaatimuksesta.

Ministeriön arviomuistio on lähetetty lausuntokierrokselle, ja lakiuudistushankkeen jatkovalmistelusta päätetään syksyllä.

----------

Naiset ruotuun. (ei varmistettu)

Minulla oli 80 luvulla miespuolinen kaveri, joka oli eronnut ja hänellä oli pieni poika.

Poika oli äidillään. Eräänä viikonloppuna poika tuli isälleen viikonlopuksi. Meillä oli sopimus, että käyn heillä kylässä. Kun soitin ovikelloa ei asunnosta kuulunut mitään.
Jatkoin ovikellon soittoa ja huhuilin postiluukusta.

Vähän ajan päästä ovelta kuului rapinaa ja itkua. Pieni poika sai oven auki.

Poika itki ja kun kysyin mikä on hätänä niin hän sanoi, ettei isi herää.
Menin asuntoon sisälle ja näin sohvalla sammuneen viinalta haisevan isän. Poika ei ollut syönyt koko päivänä mitään ja suuri oli pelkokin siitä kun isi vaan nukkuu.

Soitin pojan äidille mitä oli tapahtunut ja hän tuli kiireesti hakemaan pojan pois.

Myöhemmin tämä isä uhkaili minua ja haukkui pystyyn, kun olin pojan äidille soittanut.

En katunut asiaa pätkääkään. Ja nyt tämä isi on entinen kaverini.

Vivatsu (ei varmistettu)

Suurempi ongelma on se, etteivät isät halua tavata lapsiaan. Tästä nämä 'urhot' saavat taas yhden lyömäaseen lisää exiään vastaan. Väitetään, ettei ex mukamas anna tavata ja siitä seuraa exälle sanktioita. Sana sanaa vastaan. Vaikea siinä on exän yrittää kertoa totuutta, kun sossutantat eivät usko. Narsistiukot ovat kiertäneet monta sossutätiä ja psykologia pikkusormensa ympäri.

Toki näitä vieraannuttamistapauksiakin on olemassa, mutta eiköhän se ole marginaalinen ongelma. Isommat ongelmat ovat päinvastaisia.

Omaa isäänikään ei kiinnostanut tavata meitä lapsia, vaikkei tapaamisia oltu määritelty tai rajoitettu mitenkään. Muutaman kerran pyysimme päästä häne luokseen, mutta eipä huvittanut paljoa kännisen isän seura.

vaimo (ei varmistettu)

Äidit halauavat aina tavata lapsiaa, mutta silti monilta lapsilta on riistetty tapaamisoikeus äitiin. Isä on saanut yksihuoltajuuden. Ainakin itäkeskuksen alueen sossut ovat kovasti ajaneet oikeudessa lapsia isilleen. Pahinta on se, että usein nuo isät on tuomittu väkivallan teoista myös lapsille ja joillakin on jopa pedofilia epäilyjä, mutta eihän lasta voi antaa kasvatusalalla työskentelevälle äidille, jolla on ex-miehestä tuollaisia epäilyjä ja jolla on ex- miehen tekemiä vakavia fyysisiä ruumiinvammoja. Äiti ei varmaan tulisi tukemaan tapaamisia, mutta nyt se yksihuoltaja isä peittelee tekojaan sillä, ettei anna lasten tavata äitiään ollenkaan. Se onkin ihan ok vai onko teistä?

etä äiti nyt 5 ... (ei varmistettu)

Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä.

Varatuomari Anja Hannuniemen pian valmistuva väitöskirja nostaa esille eroperheiden lapsia sairastuttavan vieraannuttamisoireyhtymän. Suurimmassa osassa tapauksista vieraannuttaja on äiti, joka pyrkii sabotoimaan isän ulos lapsen elämästä. Usein vieraannuttaja sairastaa persoonallisuushäiriötä, mutta viranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamiseen liittyviä vaaran merkkejä.

Kun viranomaiset eivät tilannetta tunnista, lapsi jätetään häiriintyneen vanhemman kynsiin.
Vanhempien eron jälkeen lapset joutuvat 85–90-prosentin todennäköisyydellä äideillä, vaikka isät ovat Hannuniemen mukaan huomattavasti aktivoituneet, kun taas naisten alkoholin käyttö ja tunnistettu väkivaltaisuus ovat huomattavasti lisääntyneet. Useimmissa tapauksista vieraannuttaja onkin siis äiti.

Vieraannuttaminen tapahtuu Hannuniemen mukaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä aktiivivaiheessa lähivanhempi keksii erilaisia kieroja tapoja pitää lapsi erossa etävanhemmasta.
– Vedotaan lapsen harrastuksiin, naapurin lapsen syntymäpäiviin tai milloin mihinkin, ettei toinen voi tavata lasta.

Lapselta voidaan myös takavarikoida etävanhemman antama kännykkä ja lasta voidaan kuulustella kuin rikollista etävanhemman asioista ja tämän uusista kumppaneista. Lapsi saatetaan eristää toisen puolen isovanhemmista ja suvusta.

Koska lapsi on luontaisesti lojaali lähivanhemman manipulaatiolle, lapsi hylkää etävanhemman. Lähivanhempi voi näennäisesti sanoa, että kannustaa tapaamiseen, vaikka on jo tehnyt työn vieraannuttaakseen lapsen etävanhemmasta.

Tuomioistuimet ovat Hannuniemen mukaan jo vuosia suosineet häiriintyneitä äitejä lähihuoltajiksi. Syykin on tutkijan mielestä helposti löydettävissä: Tuomioistuimet antavat periksi vieraannuttajille, jotka ovat hyvässä asemassa ja kulissit kunnossa, koska luonnehäiriöiset narsistit osaavat selittää asiat niin hyvin.

– Hyvin paljon lapsia menee väärille ihmisille, koska tuomioistuimet ovat ihan sekaisin. Siellä ei ole riittävää psykiatrista osaamista, eikä vieläkään tajuta, että äiditkin voivat olla väkivaltaisia ja tehdä pahaa lapsille.

– Isien pitäisi olla aivan täydellisiä, että he kelpaisivat vanhemmiksi. Äidit voivat olla juoppoja ja he saavat silti lapsen huoltajuuden. Järjestelmässä on selvä vinoutuma, Hannuniemi huomauttaa.
---------------------

Lähi-isä. (ei varmistettu)

Mitenköhän te Hannuniemi voisitte katsoa tätä kyseistä asiaani? Kun yllä oleva kirjoituksesi sopii niin täydellisesti lasteni äitiin. Olisi minusta hyvä päästä jotenkin todentamaan juurikin tämä PA-syndrooma, jota IHAN oikeasti sairastaa hyvin moni nainen. Ehkä joku mieskin. Itse kun antaisin lapsia hyvin paljon äidille. Hän taas estää kaiken. Soitotkin. En oikein ymmärrä miksi? Meillä käsittely elokuussa, joten aikaa olisi teitäkin kuulla ja tavata.

Teute (ei varmistettu)

Kaksi tytärtäni annettiin iseille 8 ja 1 vuotiaat lastensuojelun toimesta.
Isät olivat kirjoittaneet paperiin ja kertoneet äidin pahoinpidelleen lapsiaan.
8-vuotias manipuloitu pidemmän aikaa kertomaan heille tarinaa.
itku kurkussa sanoi ettei äiti ole tällaista tehnyt puhelimessa äidille,mutta isän mieltä ei voi pahoittaa.Edelleen odotan 8-vuotiaan oikeudenkäyntiä en ole,kuin kerran tavannut 11 viikkoon.1-vuotiasta sain oikeudenväliaikaispäätöksellä tavata joka toinen viikonloppu.Pikaista apua tähän maahan rukoilen joka ilta.Lapsillemme haluamme hyvää.Lapsi kärsii eniten vääristä syytöksistä.

voih (ei varmistettu)

Sitten on myös muistettava se, että narsistisen isän yksi keino on saada täysin normaali äiti näyttämään itse narsistilta - ärsyttämällä ja loukkaamalla tätä tieten tahtoen, jolloin täysin normaali reaktio on vakuuttavaan sävyyn isälle sen osoittaminen, että isä on väärässä. Tämä voidaan yrittää isän puolelta kääntää agressiviseksi käyttäytymiseksi ja kaikkihan me tiedämme, että näin se menee hyvin usein. Minä todella toivon, että tutkija Hanhiniemen oma tausta on niin puhdas, että tiedostamaton menneisyys hänen toiminnassaan ei ole päässyt vaikuttamaan tutkimustuloksiin. Ihmistieteilijähän varatuomari ei ole ja jos ei ymmärrä omaa ihmiskäsitystään, ei voi tehdä ihmistieteiden piiriin kuuluvaa tutkimustakaan. Pitäisikö tutkimustulokset jäävätä?

Ihmistieteilijä (ei varmistettu)

Sivut

Osallistu keskusteluun

Lisää aiheesta