Isät vaativat: Tapaamisoikeuden rikkomisesta rangaistava

Noin 30 000 lasta kokee Suomessa avioeron vuosittain. Lapsista kolmannes on syntynyt onnellisten tähtien alla. He saavat eron jälkeenkin tavata molemmat vanhempansa. Loput eli kaksi kolmannesta menettää toisen vanhempansa osittain tai kokonaan, Jari Pulkkinen sanoo.

Terhi Marttinen

Kello raksuttaa. Joka tunti yli kaksi lasta menettää isänsä. Näin väittää Isät lasten asialla -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Pulkkinen.

Kovia lukuja, mutta mihin nämä perustuvat?

– Noin 30 000 lasta kokee Suomessa avioeron vuosittain. Lapsista kolmannes on syntynyt onnellisten tähtien alla. He saavat eron jälkeenkin tavata molemmat vanhempansa. Loput eli kaksi kolmannesta menettää toisen vanhempansa osittain tai kokonaan, Pulkkinen sanoo.

– Parissa vuosikymmenessä näiden lasten määrä on kivunnut puoleen miljoonaan. Tämän luulisi kiinnostavan jo väestötutkijoitakin.

Huolestuneiden isien mukaan lastensuojeluun käytetään satoja miljoonia euroa. Nuo rahat eivät tunnu päätyvän heidän mielestään isien ja lasten parhaaksi.

Pulkkinen uskoo, että elämä isättömänä vaikuttaa ihmiseen läpi hänen aikuiselämänsä.

– Miksi muuten ihmiset etsisivät biologista isäänsä, vaikka eivät ole koskaan tunteneetkaan tätä? Molemminpuolinen kaipuu on pohjaton. Lapsi rakastaa molempia vanhempiaan, eikä hän usein uskalla tehdä valintaa.

Päätösten rikkominen on nykymallissa liian helppoa.”

Yksi ongelma on Pulkkisen mukaan, että tapaamispäätösten toteutumista ei seurata eikä tilastoida. Päätösten rikkominen on helppoa, sillä se ei ole rangaistava teko.

Lapsen elämä vakiinnutetaan lähtökohtaisesti äidin luokse. Sen jälkeen alkaa vieraannuttaminen, johon tahtomattaan saattaa osallistua koko suku.

Pulkkinen puhuu myös yhdistyksen lanseeraamasta termistä, huoltokiusaamisesta. Entinen puoliso pyrkii kaikin tavoin estämään lapsen ja toisen vanhemman välisen yhteyden.

Yhdistykseen on jo ottanut yhteyttä isovanhempia, jotka ovat kokeneet menettäneensä eron myötä lapsenlapsensa.

– Sosiaaliviranomaisilta löytyy kyllä myötätuntoa, mutta se ei tuo yhtään lasta isälle takaisin. Nyt kaivataan tekoja. Yhteiskunnan järjestelmät on muutettava perusteellisesti, jotta nämä ongelmat saadaan ratkaistua.

Miksi isän pitäisi suostua eron jälkeen kolmen prosentin osuuteen lapsestaan?”

Yhdistyksen jäsenet ovat käyneet uuvuttavia taisteluita saadakseen tavata lapsensa. Osa uupuu matkalla ja luovuttaa, osa on vienyt tapauksensa korkeimpaan oikeuteen saakka.

– Mitään syytä tapaamisen kieltämiselle ei ole. Eron jälkeen isät vain ajetaan ahtaalle, ja isän ansioluettelo nollataan. Miksi isän pitäisi suostua eron jälkeen kolmen prosentin osuuteen lapsestaan, jos tutkimustenkin mukaan hän tekee 40 prosenttia kotitöistä avioliiton aikana?

Pulkkisesta on nurinkurista, että avioehdolla suojataan omaisuus, mutta lasta turvaavaa sopimusta ei tunneta.

– Näistä asioista olisi hyvä sopia vielä silloin, kun kaikki on hyvin. Mitä tehdään, jos jotain sattuu? Jos toiselta osapuolelta puuttuu hyvyys, tilanne ajautuu väistämättä tuhoon.

Pulkkinen muistuttaa, että pienemmistäkin asioista järjestetään talkoita, mutta etävanhempien ja lasten tilanteesta vaietaan.

– Kysymys kuuluukin, mikä hyvinvointiyhteiskunta sallii tällaisen tapahtua.

 

Mitä mieltä olet? Ovatko isät huoltajuusasioissa altavastaajia? Miten tilannetta tulisi muuttaa? Keskustele aiheesta tässä.

Mitä huoltokiusaaminen tarkoittaa?

Toisen vanhemman alistamista ja vanhemmuuden mitätöintiä.

Lapsi on huoltokiusaamisen väline.

Lapsen vieraannuttaminen on huoltokiusaamisen äärimmäinen muoto.

Rakkaus lapseen tekee kiusatusta suojattoman.

Viranomaiset tulkitsevat kiusaamisen usein molempien osapuolten riitelynä.

Kiusaaminen on estettävä ja luotava samanlaiset käytännöt kuin koulu- ja työpaikkakiusaamiselle.

Lähde: Isät lasten asialla

 

Vieraannuttaminen vahingoittaa lasta
Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, että lapsen kanssa asuva vanhempi estää tapaamiset ja yhteydenpidon etävanhemman ja lapsen välillä.

Vieraannuttamiseen kuuluvat tavallisesti väärät tai perusteettomat toista vanhempaa koskevat syytökset.

Lopulta lapsen myönteinen suhtautuminen etävanhempaan muuttuu kielteiseksi.

Usein vieraannuttaja saattaa kärsiä persoonallisuushäiriöstä.

Vieraannuttaminen vahingoittaa lapsen kehitystä vakavasti.

Aikuisiässä tällaiset lapset kärsivät huonommasta itsetunnosta, masennuksesta, päihdeongelmista ja vaikeudesta luottaa ihmisiin.

Vieraannuttamisoireyhtymää ei ole Suomessa virallisesti hyväksytty, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sen hyväksynyt.

Yhdysvalloissa viranomaiset ovat arvioineet, että vieraannuttamista esiintyy keksimäärin 10–30 prosentissa huoltajuusriidoista.

Lähde: Duodecim

Written by:

Heli Koivuniemi

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta