Imatran alakoululaiset näpyttelevät nyt tablettitietokoneita – "Lyijykynä ja ruutuvihko saavat väistyä"

Elmo Sjöblom ja Veeti Fomin hioivat näppäimistötaitojaan aamun oppitunnilla.

Joakim Westrén-Doll

KOULUTUS Tablettitietokoneet saapuivat Imatran alakouluihin.

–Tämä on nyt sellainen digiloikka, Linnalan koulun digitutor-opettaja Yrjö Jouhki kertoo. Hänen edessään toisenkymmentä viitosluokkalaista näpyttelee ahkerasti kukin omalla tablettilaitteellaan. Tietokoneet saapuivat Imatran alakoulujen 4.-6.-luokkalaisten käyttöön täksi syksyksi. Taustalla on uudistunut valtakunnallinen opetussuunnitelma.

Linnalan koulun digitutorina Jouhkin vastuulla on koneiden jakaminen ja tietotekniikasta huolehtiminen. Ensimmäiset luokat ovat ehtineet käyttämään tuliteriä tablettilaitteitaan nyt noin viikon ajan, ja Jouhkin mukaan ensituntuma on ollut positiivinen.

–Vastaanotto on ollut tosi innostunut. Aluksi ajattelin että se on koululaisille pieni haaste asennoitua siihen, että näillä sitten oikeasti opiskellaan, mutta hyvin he ovat sen ymmärtäneet.

Aamun oppitunnilla on tehtävien osalta kaksi vaihtoehtoa; matematiikka tai Näppistaituri-ohjelma, jolla opetellaan näppäimistökirjoittamisen kymmensormijärjestelmää.

–Se oli tärkeä ottaa heti alkuun, että kaikki pääsevät tutustumaan laitteistoon. Senkin osalta hieno miettiä, että kun itse sai omat ensikosketukset tietotekniikkaan vasta yliopistossa, niin tulee se ero varmaan olemaan ihan huikea, kun oppimispolku on niin pitkä, Jouhki tuumaa.

–Suurin muutos on se, että perinteiset lyijykynä ja ruutuvihko joutuvat väistymään.

Oppikirjojakin sähköinen opiskelu korvaa jo osittain. Jouhkin mukaan kirjojen määrä tunneilla tulee vähenemään jatkuvasti, se on selvää. Täydellisesti perinteisistä metodeista ei hänkään halua kuitenkaan luovuttavan.

–Käsinkirjoittaminen on ehdottomasti sellainen perustaito. Kun kaunokirjoittaminen jää pois, niin se jättää mietittävää. Se on niin hyvä hienomotoriikan kehittäjä.

Eräs lapsi on jo ehtinyt Jouhkin mukaan esittää huolensa siitä, miten he tulevaisuudessa osaavat kirjoittaa allekirjoituksensa.

–Sellainen tietty maltillisuus pitää säilyttää, ettei oteta liian korkeita digiloikkia liian nopeasti.

Jouhkin takana osan liitutaulusta peittää älytaulu, jonka saa yhdistettyä langattomasti tablettitietokoneisiin. Kokonaisuus avaa opetukseen rajattomasti mahdollisuuksia. Kontrasti eilispäivän tunkkaisiin tietokoneluokkiin on hurja.

–Opettajilla on sitten se haaste, että tabletteja voi mielekkäästi käyttää opetusmielessä. Sehän olisi huono, jos niitä käytettäisiin vain siksi että ne siinä sattuvat olemaan, Jouhki kertoo.

–Varsinkin kun teknologinen kehitys on niin nopeaa, niin se vaatii opettajilta jatkuvaa seuraamista ja uudistumista.

Osa oppimisesta suoritetaan sähköisessä muodossa myös opettavaisten pelien avulla. Sellaista hyödynnetään muunmuassa kertotaulun hallitsemisessa. Koululaisen kokemus oppimisesta konkretisoituu täysin uudella tavalla, kun opetuspeli palkitsee onnistumisesta uudella ennätystuloksella.

–Jos vertaa perinteiseen kertotauluopiskeluun, niin on aika selvää, että kumpi motivoi enemmän. Matematiikassa palaute on myös välitöntä, jos laskutoimituksessa tapahtuu virhe, Jouhki sanoo.

Ruutuajan kasvava määrä saattaa ymmärrettävästi huolettaa monia, sillä digiajan lapset käyttävät sähköisiä laitteita runsaasti jo omasta takaa. Jouhki jakaa näkemyksen riskin olemassaolosta.

–Se on asia, johon pitää kiinnittää kouluissa huomiota, ettei tule liian pitkiä jaksoja koneiden kanssa.

Hyvänä vastapainona hänen mukaansa toimii valtakunnallinen Liikkuva koulu -kampanja.

Eturivissä istuvat Elmo Sjöblom ja Veeti Fomin tuumaavat, että tablettien myötä näyttöä saattaa tulla tuijotettua ehkä vähän liikaa. Mieluummin he kuitenkin oppivat koneella kuin kirjalla. Mutta mikä on poikien mielestä tablettien hyödyntämisessä parasta?

–Tällä säästetään puuta, Sjöblom kertoo.

Written by:

Joakim Westrén-Doll

Ota yhteyttä

 

 

Autoihinvaraosat.fi