Kaupunginvaltuutettu, entinen teknisen lautakunnan puheenjohtaja Harri Vesala (sd) teki kesäkuussa valtuustoaloitteen, että Tainionkosken törmälle rakennettaisiin laituri palvelemaan muikun lippoajia ja muita kalastajia.
Laituri olisi osa Vuoksen virkistyskäytön kehittämistä. Myös turistit voisivat sitä käyttää.
Vesala on rakennusalan ammattilainen ja hänellä on oma näkemys, millainen ja kuinka kallis laiturista voisi tulla.
– Ajattelemani laituri maksaisi arviolta noin 30 000 euroa. Ymmärrän kyllä että näinä aikoina sekin on paljon, Vesala sanoo.
Laituri 250 000 euroa
Tekninen virasto pohti laituriasiaa ja päätyi vallan toisenlaisiin lukuihin.
– Jos laituri on n. 40 metriä pitkä ja niin leveä, että liikuntarajoitteiset voivat sitä käyttää eli n. 2 metriä, laiturin rakentamiskustannukset ovat ratkaisusta riippuen 150 000 - 250 000 euroa, asiakirjoissa sanotaan.
Lopputulema on hintalappuun nähden odotettu.
– Hanke ei mahdu lähivuosina ainakaan teknisen toimen investointikohteisiin, vaan sille tulisi saada erillinen rahoitus ja sisällyttää se laajempaan Vuoksen kehittämishankkeeseen.
Vesala ymmärtää hyvin liikuntarajoitteisten tarpeen ja senkin, että viimeisen päälle tehty laituri on iso ja kallis.
– Mutta pitääkö kaikki tehdä kerralla. Tehtaisiin ensin pienempi ja jatkettaisiin sitä, kun siihen on varaa.
Luultavasti laituria ei nähdä rannalla pitkään aikaan, jos koskaan.
Imatra-kortti215 000 euroa
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esitti aloitteessaan viime vuoden lopulla, että imatralaisille myönnettäisiin alennusta kaupungin järjestämiin liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Perusteena oli se, että imatralaiset maksavat niistä huomattavan osan veroina.
Käyttäjiä on paljon naapurikunnista ja kauempaakin. He eivät ole osallistuneet verorahoitukseen.
Imatralaisuus ajateltiin todentaa kassalla ja lipunmyynnissä Imatra-kortilla.
Valmistelijat ovat sitä mieltä, että kortin hankkiminen kaikille kaupunkilaisille sekä korttien myynti-, lataus- ja lukulaitteet sekä tietoliikenne- ja ohjausjärjestelmä, jotka sopisivat yhteen kaupungin kassajärjestelmän kanssa, maksaisivat yhteensä 215 000 euroa.
Soittokierros kortteja valmistaviin suomalaisiin yrityksiin tuotti tuloksen, että yksinkertainen näyttökortti kaikille kaupunkilaisille maksaisi vähemmän kuin 30 senttiä kappaleelta. Se on yhteensä 8 400 euroa.
Lisäksi tarvittaisiin muutama tunti tai korkeintaan yksi työpäivä kaupungin omaa työtä asianmukaisen tietokannan luomiseksi kortinvalmistajalle
Kontrolli parempi
Sivistystoimenjohtaja Jussi Virsusen mukaan valmistelussa oleva vaihtoehto on sellainen, jossa esimerkiksi kotipaikkatieto on ajan tasalla ja kontrolli hyvä.
– Väestötietojärjestelmästä voitaisiin päivittää kotipaikkatiedot ja todentaa automaattisesti onko kortin esittäjä esimerkiksi muuttanut pois paikkakunnalta, Virsunen arvioi.
Hän myöntää, että asiassa voidaan ottaa erilaisia näkökantoja.
Oletettavasti korttia ei oteta käyttöön ikinä.
Kaikki on kallista
Kaupunkilaisten kaipaamia palveluja supistetaan jatkuvasti siksi, että ne ovat niin kalliita. Esimerkiksi pyykkilaiturit poistetaan sitä mukaa kun ne menevät käyttökelvottomiksi.
Laiturien kunnostamiseen on 6 000 euron määräraha. Virkamieslausunnon mukaan raha riittää vain muutaman laudan vaihtamiseen.
