Puhuttavimmat ja tärkeimmät epäkohdat Suomessa näyttävät olevan ulkomaan mummot, romanikerjäläiset ja homo-ja lesboparien avioliitto-oikeus. Retuperällä oleva maan talous tai ihmisten lisääntyvä kaiken kattava pahoinvointi ei juurikaan huolestuta päättäjiä eikä mediaakaan.
On kirjoitettu näyttävästi myöskin yliopistojen varojenkeruukampanjoista. Ei ole järkevää, että Suomi kouluttaa verovaroin ilmaiseksi suuren joukon ulkomaisia opiskelijoita heikentäen samalla suomalaisten opiskelumahdollisuuksia. Täältä saatu tieto-taito kulkee näiden opiskelijoiden mukana, ei se välttämättä Suomeen jää. Etelä-Karjalassa etenkin venäläisten suuri määrä korostuu.
Ketä kiinnostaisi oman maan työttömien ja syrjäytyneiden nuorten synkkä tilanne? Paitsi ehkä nyt nyt vaalien alla äänten keruu mielessä. Motivaation puute ja puutteelliset kyvyt opiskeluun voivat olla esteenä jatko-opiskelupaikan saannille. Juuri koulunsa päättäneiden lisäksi joukossa on myöskin työelämän ulkopuolella olevia nuoria aikuisia. Osalle on voinut kertyä mielenterveys- ja päihdeongelmia ja silloin sijoittautuminen yhteiskuntaan on entistä haasteellisempaa. Myös toimeentulotuella eläminen vuosikausia turruttaa. Normaaleja tulevaisuudensuunnitelmia ei ole, eikä mikään kiinnosta paitsi netti, facebook ja pelit. Syyllistäminen ja tukien kiristys ei voi olla ratkaisu ongelmaan, sitähän poliitikot ovat vain tarjonneet. Kasvava nuorisotyöttömyys on jäänyt valitettavasti pysyväksi ilmiöksi. Mikä on vuosien päästä näiden syrjäytyneiden nuorten tilanne, jos välinpitämättömyys vain jatkuu?
Positiivista on, että ammatillisen koulutukseen suuntaudutaan yhä enemmän. Esim. metalliteollisuus tarvitsee osaajia lähivuosina. Koulutuksen ja teollisuuden tarpeen olisikin kohdattava. Vaikka suurteollisuutta on globalisaation myötä hävinnyt Suomesta, niin pk-yritykset kuitenkin tarvitsevat ammattitaitoisia työntekijöitä. Harjaannuttaminen työpaikoilla on toteutunut tähän asti kokeneiden työntekijöiden opastuksella ja toivottavasti ehtii tapahtua tulevaisuudessakin ennen kuin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Kansantaloudellisesti järkevintä on työllistää omia kansalaisia eikä teettää töitä ulkomaisella vierastyövoimalla. Jos teetetään työt halpatyövoimalla, suomalaiset jää työttömiksi, samalla tavoin jos otetaan paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, niin suomalaiset jäävät rannalle. Tämän luulisi olevan päättäjillekin loogista ajattelua. Halpatyövoiman käyttö esim. Baltian maista on saatava kuriin tiukentamalla valvontaa työehdoissa. Millä ylläpidetään yhteiskuntaa tulevaisuuudessa ja kasvavaa elätettävien joukkoa esim. maahanmuuttajat, kun veronmaksajien määrä vähenee? Velkarahallako Kreikan malliin?
Jouko Manninen
